HORMONIEN VANKI



Mä olen ollut tyytyväinen meidän lapsilukuun jo kauan. Olen enemmän kuin tyytyväinen siihen, että mulla on viisi ihanaa tyttöä, joiden kanssa saan jakaa arkea ja juhlaa. 
Syyskuussa kirjoitin aiheesta, etten enää halua lapsia. Tämän jälkeen me ollaan tyttöjen isän kanssa käyty pitkiä keskusteluja ehkäisystä, sillä se on aika iso osa mun elämää tällä hetkellä. Syön e-pillereitä, joita syön tällä hetkellä vähän väkisin - hormoniehkäisy kun ei koskaan ole ollut mulle mitenkään vaivatonta ja helppoa. Olen joutunut kokeilemaan kaikki hormonivalmisteet läpi ja joutunut toteamaan, että pillerit ovat pienin paha muiden pahojen joukossa. 
Pillerit mun piti aloittaa, koska kärsin vuotohäiriöistä. Vuotohäiriöt loppuivat osittain pillereiden aloituksen jälkeen ja siitä lähtien, kun sain kilpirauhasdiagnoosin, vuotohäiriöt laitettiin täysin kilpparin piikkiin. 

Nyt syksyn mittaan olen yrittänyt muuttaa elintapojani ja elämääni kohti parempaa ja rauhallisempaa elämää ja siihen on vahvasti kuulunut myös hormoniehkäisystä eroon pääseminen. Tiedän 100 % varmuudella, että voisin huomattavasti paremmin, jollen joutuisi napsimaan päivittäin hormonivalmistetta. Ihan niin kuin moni muukin nainen. 
Joten syyskuun loppupuolella varasin itselleni ajan Turun ehkäisyneuvolaan, jotta saisin lähetteen sterilisaatioon. 

Sterilisaatio oli meidän molempien yhteinen päätös, johon päädyttiin, sillä lapsiluku on täynnä ja minä halusin elää hormonivapaata elämää. En myöskään tällä hetkellä saa missään nimessä tulla raskaaksi kilpirauhaslääkityksen vuoksi. 
Lähete irtosikin todella helposti ja lähtiessäni ehkäisyneuvolasta kysäsin vielä lääkäriltä, olisiko mitään mahdollisuutta, etten saisikaan strerilisaatiota. Hänen mielestään ei mitään mahdollisuuksia, että siitä kieltäydyttäisiin minun kohdallani. 

Sain TYKSin naistentaudeilta ajan marraskuulle ja aika reippaana ja päätöksestä varmana sinne marssinkin. 
Ensin kaikki oli hyvin. Sain kuulla leikkauksen riskit ja kertomuksen siitä, miten homma menee. Jono tulisi olemaan ainakin vuoden ymymym. Kunnes lääkäri ultrasi minut. 

Ultratessaan lääkäri kyseli minulta kysymyksiä, joihin vastailin tyytyväisenä. Kunnes hetken kuluttua ultrattuaan lääkäri totesi epäilevänsä minulla adenomyoosia kaikkien oireideni ja ultralöydösten vuoksi. Tällä hetkellä e-pillerit ovat vain piilottaneet suurimman osan oireistani, mutta kaikkiin oireisiin jouduin vastaamaan myönteisesti, kun lääkäri kysyi, oliko niitä ennen pillereiden aloittamista. 
Olen kärsinyt oireista, kuten kovista alavatsakivuista, jo vuosia. Kymmeniä vuosia. Ja olen niiden takia rampannut useaan otteeseen gynellä ja ollut täysin varma, että sairastan endometrioosia. Lääkäri selittikin adenomyoosin olevan lähes sama sairaus, mutta endometrioosin sijaitsevan kohdun ulkopuolella ja adenymyoosin kohdun sisäpuolella. Helpotuin, sillä löysin taas yhden syyn kaikille oireilleni, enkä enää ollut vain se hullu muija, joka ramppaa lääkärissä mystisten oireiden kanssa. 
Mutta murruin, kun kuulin, ettei lääkäri suosittele minulle sterilisaatiota. 

Sterilisaatiossa poistettaisiin munajohtimet, joten munasarjat ja kohtu toimisivat täysin samaan tahtiin kuin ennenkin. Tämä tarkottaisi sitä, että heti sterilisaation jälkeen kaikki kärsimäni vaivat palautuisivat takaisin ja joutuisin 90 % varmuudella aloittamaan hormonaalisen lääkityksen, jotta oireet saataisiin poistettua. Eli leikkaus olisi kohdallani täysin turha, mitä tulee hormonivapaana elämisen haaveisiin. 
Lääkäri selitti adenomyoosin hoidon olevan hormonikierukka. 

Joten kaikki se, mihin halusin tähdätä on tällä hetkellä täysin mahdotonta. Joudun elämään hormonivalmisteen kanssa, mikä ei ole 100 % ehkäisy. Hormonikierukka oli kaikista ehkäisymuodoista se viimeisin, minkä olisin itse valinnut. Sitä ollaan 11 vuotta sitten kokeiltu ja jouduin sen poistattamaan kolmen kuukauden kuluttua laitosta. 
Odotukset ovat aika matalalla tämän uuden laiton suhteen. Lisäksi joudun oireideni ja entisen kokemukseni vuoksi lääkärin suosituksesta syömään jonkin aikaa e-pillereitä hormonikiurukan kanssa. Eli tuplasti hormonia. 

En tule pääsemään hormonivapaaseen elämään vielä moneen kymmeneen vuoteen. Tunnen olevani aika loukussa. 

2 kommenttia

  1. Hormoni asiat on kyllä haastavia. Itsellä kokeiltiin monia virityksiä monsuunimenkkoihin ja kipuihin ja välivuotoihin, you name it. Miten onko ollu puhetta tai oletko ajatellut kohdunpoistoa vaihtoehtona? Munasarjat voi jättää jolloin vaihdevuosioireet eivät iske ainakaan heti päälle. Runsaiden vuotojen ja helv..... Kipujen takia kohdunpoisto oli itselle helkutin hyvä ratkaisu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollu mitään puhetta kohdunpoistosta. Varmaan, koska en itse sitä ottanu puheeksi.
      Olin vähän shokissa koko käynnin, koska olin mennyt ottamaan sterilisaatiolähetteen ja sainkin jotain ihan muuta.. En hokannut alkaa kyselemään mitään muuta.

      Mutta varmasti, jos tämä kierukka ei nyt toimi, niin pitää keskustella muista vaihtoehdoista.

      Poista