PARI SANAA LAPSILUVUSTA


Tää on kamalan henkilökohtainen aihe ja samalla sellainen aihe, mikä kiinnostaa varsinkin ulkopuolisia todella paljon. 
Multa kyseli moni jo vuosi sitten, että tuleeko raskaus olemaan mun viimeinen tai tulisinko hankkimaan enää lisää lapsia. Mun mielestä ne kyselyt oli enemmänkin kuin surkuhupaisia - olinhan juuri eronnut ja täysin yksin raskauteni kanssa. Siinä sitten olisi pitänyt haaveilla seuraavasta? Ei ollut ihan ekana mielessä. Tosin en mä niistä kyselyistä loukkaantunutkaan.

Mä oon varmaan yksi niistä naisista, joilla on lähestulkoon ikuinen vauvakuume. Mun vauvakuume tosin ei ole mikään polttavan pakottava tarve saada vauvaa tai halua olla raskaana (vielä vähemmän synnyttää). Mun vauvakuume on sellainen laadultaan, ettei mua ole vaikea ympäripuhua yrittämään sitä vauvaa. 
Eli en siis haaveile tai kuumeile, mutta jos olisin vakaassa parisuhteessa, niin en välttämättä antaisi kieltävääkään vastausta, jos puoliso lapsesta haaveilisi. 
Mutta siihen tosiaan vaadittaisiin parisuhde. Ihan oikea, terve ja vakava parisuhde. 

Ennen Ennaa mun haaveiden lapsiluku oli se kuusi. En kiellä. Olisin halunnut jokaiselle lapselle sen "parin", jonka kanssa olla kuin paita ja peppu. Sen tyypin, johon tukeutua ja joka tietää ne ajatukset sanomattakin. Sen tyypin, jonka kanssa siis riidellä 24/7. 
Jopa esikoinen totesi jossain kohtaa tässä menneen seitsemän kuukauden aikana, että Enna on "vähän niinku kolmas pyörä - sillä ei ole ketään". Minä vastasin, että Ennalla on äiti. Enna on siis virallisesti mamman mussukka, lellikkilapsi ja tulevaisuuden piloille hemmoteltu kakara. 
Oikeasti Ennalla on kyllä neljä ihanaa isosiskoa, joiden kanssa se tulee varmasti enemmänkin kuin hyvin toimeen - tulee jo nyt. Esikoinen jumaloi Ennaa. Lina ja Elle odottavat innoissaan, että Enna kasvaa ja pääsee leikkeihin mukaan. R taas viettää tällä hetkellä sitä aikaa, ettei oikeastaan voisi vähempää kiinnostaa tai olla kiinnostamatta.. 

Lapsilukuna viisi on mulle ihan fine. Sehän on koripallojoukkue, eikä meidän tiimi tartte vaihtopelaajia. Mutta mulla voisi myös olla kuusi lasta. 
En kuitenkaan enää siihen usko, sillä ikää alkaa allekirjoittaneella olemaan jo aika paljon, eikä sitä unelmien prinssiä ole vielä tuossa etupihalla näkynyt huhuilemassa. 
Mä en aio olla enää yli 34 vuotiaana raskaana. Esikoinen täyttää 18, kun mä olen 36, joten..... Jossain kohtaa munkin pitää päästä nauttimaan elämästä ilman kakkavaippoja.

Mutta äiti - kun pyysit mua vannomaan, etten enää koskaan ole raskaana, niin enpäs mene vannomaan. Ihan vain, jotta sunkin elämässä olis hiukka jännitystä vanhojen päivien varalle. Pus!

6 kommenttia


  1. Musta tuntui pitkään, että 5 on se mun luku (miehelle olis riittänyt vähempikin). Nyt taas kuumeilen (ei varmaan yllättänyt ketään) ja samalla koitan sanoa, että näin on hyvä. En kuitenkaan sano etteikö enää koskaan..katsotaan mitä elämä tuo tullessaan. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luinkin, että vähän olis kuumetta otsalla ;)

      <3

      Poista
  2. Musta kyllä 2 lasta pitäisi olla ihan maksimi, ihan jo planeetan kestävyyden kannalta. On vähän itsekästä tehdä tänne joku tusina lasta kun ei resurssit riitä tulevaisuudessa niille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mäkään tusinaa tekis!
      Mutta muistele mun lapsia lämmöllä, kun niiden maksamat verorahat kustantaa sun eläkkeen <3

      Poista
    2. No minä en ole tekemässä yhtään lasta, niin mun lapsiluku siirtynee sitten jollekin, joka niitä haluaa tehdä :)

      Poista
    3. Ja tasapaino säilyy!

      Eihän munkaan sisaruksilla ole lapsia ollenkaan, joten jos se on 2 per naama, niin vielä yks olis jollekin meistä kolmesta luvan kanssa "tarjolla" ;)

      Poista