MIKÄ OMA TYYLI?

Mä oon totaalisen hukassa sen surullisen kuuluisan oman tyylin kanssa. Tällä hetkellä "mun tyyliin" kuuluu rasvaiset hiukset - nutturalla, meikitön naama, legginsit - odotusmallia toki, ja joku löysä yläosa. Joka päivä, seitsemän päivää viikossa ja noin 14 tuntia päivässä. Unohtamatta tietenkään niiden vaatteiden alla komeilevia imetysrintsikoita. Ne vasta antaakin ryhtiä. 
Kuulostaakoo tutulta vai järkyttävältä? 


Pitää sanoa omaksi puolustukseksi, että olen keskittynyt viimeisen vuoden täysin ensin uudistamaan lasten vaatekaappien sisältöä. Joka on kylläkin loputon suo, sillä nuo penteleet kasvavat aikamoista tahtia ja koko ajan pitäisi olla jotain uutta ostamassa.. Mutta lasten vaatekaappien uudistamisen ja vauvan tarvikkeiden hommaamisen jälkeen olen nyt keskittynyt sisutamaan tätä meidän kämppää. Haluan, että paikka, missä me asutaan on meidän näköinen ja täällä viihtyy. 
Pikku hiljaa alkaa olemaan kämppäkin sisustettu ja aika on alkaa tuijottaa omaan vaatekaappiin. 


Siivosin loppuvuodesta oman vaatekaappini sisällön - otin kaikki äitiysvaatteet (niitä leggareita lukuunottamatta) pois ja katsoin, mitä käyttökelpoista olen ennen raskautta omistanut. Aika vähän. Varsinkin, kun en ole koskaan ollut näin isokokoinen, mitä tällä hetkellä olen, joten ennen raskautta pitämäni vaatteet ovat tällä hetkellä minulle liian pieniä. 
Kärsin ihan järkyttävästä identiteettikriisistä oman kroppani kanssa. Tälläistä oloa ja tuskaa omasta ulkonäöstä mulla ei ole koskaan ennen ollut ja ahdistaa edes ajatella vaatteita ja pukemista. Ennen äitiysvaatteiden ostamista olen itselleni ostanut vaatekappaleen vuonna 2015 keväällä, joten siitä on hetki aikaa... ja 15 kiloa. 


Tämän vuoden 2017 tavoitteenani ei suinkaan ole laihduttaa kuin hullu, vaan muuttaa koko elämäntyyliä. Enemmän terveellisiä vaihtoehtoja, vähemmän sokeria ja lopettaa kokonaan Coca Colan juominen. 
Aikomuksena on liikkua enemmän ja mielellään jossain kohtaa löytää taas tie takaisin salille ja ryhmäliikuntatunneille. Vielä kun Enna on näin pieni, en edes haaveile salilla käymisestä, sillä se on tämän elämäntilanteen kanssa täysin mahdotonta. Nyt olen aloittanut kävelyt ja käppäilläänkin Ennan kanssa joka aamu pieni lenkki, kun ensin ollaan viety Lina ja Elle päiväkotiin. 


Mitä vaatteisiin ja sen oman tyylin etsimiseen tulee, olen hukassa. Olen ennen ollut -vaikka nyt itse sanonkin- todella kiinni muodissa, tiennyt mikä on in jo hieman ennen kuin se on ollut in ja seurannut tiiviisti muotialaa. 
Nykyään laihojen mallien tuijottaminen Elle -lehdestä on enemmänkin ahdistavaa kuin mukavaa, joten en ole tilaillut mitään muotilehtiä vuosiin.

Mutta tiedän, miltä haluaisin näyttää. Tiedän, mitä haluaisin päälleni pukea. En vain ole sen kokoinen niihin vaatteisiin kuin haluaisin olla ja olo on kuin makkaralla, joka on tungettu nakinkuoreen. Tai olettaisin, että on, sillä en ole uskaltautunut vaatekaupoille. Uimapuvun ostaminen vauvauintia varten oli ihan tarpeeksi traumaattinen kokemus...

Onko teillä oma tyyli haluussa vai kadoksissa?

*Kaikki kuvat: H&M*

4 kommenttia

  1. Täällä kans vauva arkea eletään, poika 5vkoa ja juuri eilen hain siskolta toisen takin lainaan kun alkoi äitiystakki jo ällöttään, omat kun ei mahdu päälle :) ja kampaajalla kävin ja nyt on uudet hiukset niin eiköhän tässä kelpaa kotona olla hyvillä hiuksilla kalsareissa ja maidoltahaisevana :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että pääsit kampaajalle! Luksusta! :)

      Itsekin pääsin marraskuussa käymään kampaajalla ja tuoksuttelin ja hiplailin hiuksia sen viitisen minuuttia, kunnes ne oli pakko kiepauttaa ponnarille jo kampaajan luona :D

      Poista
  2. Täällä täysin sama tilanne! Kolmen lapsemme vaatehyllyt pursuavat siistejä, puhtaita ja ehjiä vaatteita, mutta oma vaatekaappini on tällä hetkellä melko surkea näky. Päivän asuni koostuu liian usein kalsareista, venyneestä t-paidasta ja imetysliiveistä. Pesukone laulaa päivittäin, mutta silti omat vaatteeni ovat jatkuvasti hikisiä, täynnä maito-, puklu- ja lasten ruokatahroja. Aika ei vain tunnu riittävän oman ulkonäköni kohentamiseen ja samoin kuin sinulla myös minun tyylini on kotiäitivuosina hukkunut täysin. Mutta jottei tämä kommentti muodostuisi pelkäksi itsesäälissä rypemiseksi, niin mainittakoon, että odotan postista ensimmäisiä lettilegginsejäni ja aloitan vaatekaappini uudistamisen niillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla yleinen ilmiö? :D

      Uuu - lettileggarit <3 Niistä on hyvä aloittaa oman vaatekaapin uudistaminen!

      Poista