KAIKKI ON VINKSIN VONKSIN

Tai ainakin heikun keikun? 







Meillä elellään pikaista arkea. Päivät hujahtavat ohi ja päivän päätteeksi jää fiilis, ettei taaskaan tullut tehtyä mitään, vaikka ihan normaaliinkin päivään mahtuu paljonkin tekemistä. 
Lina ja Elle olivat viime viikonlopun kuumeessa ja Ennalla on nyt ristiäisistä saakka ollut on/off-nuha. Muutama päivä menee ilman ja sitten taas muutama kamalassa rohinassa. 

Ennalla on vieläkin tapana hengailla tissillä lähes koko ajan. Pientä säännöllisyyttä syöttöihin on tullut ja ruoka-aikoja voi hieman ennakoida. Tosin yöt ovat vieläkin ihan yhtä epäsäännöllisyyttä, enkä saa kamalasti nukuttua. Ennätys tähän mennessä on 4 tuntia unta yhteen putkeen, mutta tyypillisintä on 1,5-3h unta koko yön aikana. 
Uskoisin unirytmin asettuvan omaan muotoonsa parin kuukauden sisällä ja viimeistään iltavellien aloittamisen jälkeen Ennakin nukkuu varmasti paria tuntia kauemmin kerralla.
Muuten pienin neiti on oikein hymyileväinen tapaus. Joskin myös todella seurankipeä, joten mm. pyykkien ripustamisesta on nykyään tullut todellakin taito- ja nopeuslaji. 

Lina ja Elle taasen keksivät päivittäin jotain "pientä kivaa", kuten uimahallin perustamista omaan huoneeseen, yläkerran aulan seinien maalipinnan kirkastamisen ja pesipä yksi päivä Lina siskonsa hiukset kaikilla suihkusta saatavilla tuotteilla... Ilman vettä. 
Huumorintaju on ollut koetuksella ja olen hyvin ymmärtänyt, ettei "lauleleepa ne yhdessä nätisti" ei tarkoita sitä, että meneillään olisi rauhalliset leikit. 

Joten täällä mennään hieman vinksin vonksin, välillä heikun keikun. Mutta kuitenkin positiivisella tavalla. 

2 kommenttia

  1. Voi että oon vähän salaa kade tuosta teidän pikkukolmikosta! Olispa ihanaa tuoksutella omaa vauvaa. Mulla on täällä kohta 3-v ja 1,3-v, ja vauvakuume vaan nostaa päätään! Tai en tiedä, onko se enemmän sitä, että vauvakupla puhkeaa, kun on tässä ihan just töihin menossa. Mies toppuuttelee ja itsekin tuntuu, ettei kyllä enempää jaksa just nyt, mutta kun se tunne ei kuuntele mitään järjen perusteluja! Saa nähdä, tuleeko meille enää vauvoja koskaan... Olis kiva lukea postausta arjen rytmittämisestä ja jaksamisesta. Ja tuosta lapsiluvun pohdinnastakin.

    Miten iso asunto muuten sulla on? Mietin kovasti, olisko mahdollista mahtua 95 neliöön viisihenkinen perhe... Ainakin aluksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti tulee juttua meidän arjesta ja sellainen "meidän päivä" -postaus jossain vaiheessa. Nyt on vaan menty niin monta yötä ja päivää ihan järkyttävän huonolla unirytmillä, etten ole oikein jaksanut ja ehtinyt kirjoittelemaan tai ottamaan kotosalla kuvia..

      Lapsiluvustakin voin kirjotella uudemman kerran, onhan se tässä muuttunut. Vanhoja tekstejä samasta aiheesta voit käydä lukemassa näistä postauksista:

      http://www.annueblogi.com/2014/04/mika-on-sinun-lukusi.html
      http://www.annueblogi.com/2014/09/tassako-tama-nyt-oli_11.html

      Me asutaan 100m2 rivarineliössä ja hyvin mahdutaan! Tietty esikoinen mielellään ottaisi oman huoneen, mutta hän jakaa siskonsa kanssa ison makuuhuoneen.

      Poista