MUN PÄIVÄ - 24.09.2016

Joku toivoi pieni aika sitten "Meidän päivä" -postausta. Ajattelin toteuttaa sen nyt kahdessa osassa - ensin pelkkänä "mun päivänä" ja sitten vauvan synnyttyä "meidän päivänä", jolloin pääsette kurkkaamaan meidän kaikkien arkeen. 

Tämä viikonloppu on mulle erityinen, sillä tämä on viimeinen viikonloppu, jolloin olen päässyt viettämään aikaa yksin. Kyseessä on siis ollut isäviikonloppu ja kaikki tytöt ovat olleet poissa kotoa - ensi viikonloppu on kotiviikonloppu ja sitä seuraavana A jää kotiin juhlimaan omia syntymäpäiviään, kun muut suuntaavat isilleen. Ja sittenhän se laskettu aikakin tulee jo eteen. 
Joten tämä on ollut minulle viimeinen mahdollisuus tehdä spontaanisti asioita ilman lapsia. Oikeasti eihän tässä nyt enää mitään kovinkaan spontaaneja reissuja tehdä, kun käveleminen on enemmän vaappumista ja paikoillaan istuminenkin saa vääntelehtimään... 

Mutta - tervetuloa mukaan eiliseen päivääni!


8:25 Herään ensimmäisen kerran. Yöllä olen toki käynyt perinteisillä vessareissuilla, joilta ei enää tässä vaiheessa raskautta vältytä. Koitan sulkea vielä silmät, mutta on pakko nousta pissalle. 
Kömmin takaisin sänkyyn, mutta laitan puhelimeen äänet päälle. Suljen silmät ja yritän saada unta. 

Pyörin ja pyörin. 

9:35 Mummu soittaa. Tänään on ollut Mummun ja Papan hääpäivä ja olen pyytänyt isääni viemään Mummulle ruusuja. Mummu kuulostaa häkeltyneeltä ja hieman jopa surulliselta. Itselle tulee paha mieli - pahoitinko Mummun mielen ruusuilla? 



Nousen puhelun jälkeen ylös. Teen itselleni aamupalaa ja syön sen ehkä ensimmäistä kertaa ikinä olohuoneessa katsellen telkkaria. 
Katson nykyään niin harvoin tavallista televisiota, etten edes tiedä mitä sieltä tulee lauantaiaamuisin. 
Salkkarit - päätän pistää pääni nollille ja yrittää katsoa Salattuja elämiä. Kestän noin kolmisen minuuttia, kunnes on pakko vaihtaa kanavaa. Ei ole mun sarja. 

11:30 Saan viestin Mereltä, että hän laittaa minulle pari viikkoa sitten otetut raskausajan kuvat sähköpostiin! 

Pesen pyykkiä, laittelen pyykkinarulta kuivia kaappeihin. Valkkaan itselleni päivän vaatteet.

12:40 Soitan vielä Mummulle ja varmistan, ettei hän oikeasti pahastunut ruusuista. Ei pahastunut, yllättyi kovin. Sovitaan yhdessä, ettei enää ruusuja. 

Pesen vielä toisen koneellisen pyykkiä. Meikkailen hieman ja valmistaudun pikku hiljaa lähtemään keskustaan siskoni kanssa syömään.



14:20 Alan laittelemaan kenkiä jalkaan ja lähden lyllertämään kohti bussipysäkkiä. 

14:50 Näen siskoni ja käymme yhdessä Fontana Cafessa syömässä. 

Kävelemme yhdessä Anttilaan, jossa olen aikaisemmin nähnyt korin, jonka haluaisin kotiuttaa. Kierrämme yhdessä koko Anttilan, kumpikin ensimmäistä kertaa konkurssin jälkeen. Löydän korini ja hypistelen yhtä vilttiä, joka sopisi meille täydellisesti, mutten raaski ostaa sitä. Viltti jää kauppaan, kori lähtee mukaan. 
 
Käymme vielä Stockmannilla, jossa törmäämme hajuvesiosaston myyjään, joka näyttää todella yllättyvän isosta mahastani. Ensimmäistä kertaa tässä raskaudessa saan kuulla 
"Onko siellä yksi vai kaksi?", 
"Kaikki varmaan luulee, että synnytät nyt heti tähän paikkaan!", 
"Onko se isokin vauva?", "Ai ei sen isompi..." 
"Maha on kyllä todella iso!", 
"Koska se syntyy?", 
"Onko tää sun ensimmäinen?" ja kun vastaan monta kertaa suu auki minua tuijottaneelle myyjälle, että vauva on minun viides, niin hän ei enää saa sanaakaan suustaan ja poistuu mumisten takavasemmalle. 
Jään hieman naureskelemaan koko absurdia tilannetta. Onneksi synnytykseen ei enää ole kovinkaan pitkä aika - muuten olisin voinut loukkaantua kysymyksistä ja reaktioista vastauksiini. 

17:00 Nousen bussiin ja matkaan kohti kotia. 

17:30 Istahdan sohvalle ja avaan taas telkkarin. 







Päätän tehdä vanhasta äitiyspaidasta pannan. Se ei sovi laisinkaan päähäni niin, että hiukset ovat auki - pyöreä pääni vetää pannan ylös ja hiukset tekevät kuuluisan tatin. Mutta hiukset kiinni panta on ihan ok? 
Päätän tehdä toisesta äitiyspaidastani joku toinen päivä samanlaisen, erivärisen. 

Käyn laittamassa vielä yhden koneellisen pyykkiä pesuun. 


Syön jälkkäriä, sillä emme siskoni kanssa päässeet kaupungilla jätskille. Katselen telkkaria ja käyn välillä laittamassa pyykit kuivumaan. 

Selailen kanavia, vaihdan yöpaidan päälle. Katson Toni Wirtasen jakson Yhden illan juttu -ohjelmasta ja sen jälkeen menen makkariin koneelle laittamaan laskut maksuun. 
Mietin myös tulevien ristiäisten budjettia ja kyselen siskoltani hänen halukkuuttaan tehdä ristiäisiin tarjottavia. 


23:20 Avaan Bloggerin ja alan kirjoittamaan tätä postausta. 

Kun olen muokannut kuvat tätä varten, kirjoittanut postauksen valmiiksi ja ajoittanut sen teitä varten huomisaamuun, aion mennä nukkumaan! 

Aika tavallinen ja tylsä päivä meikäläisen matkassa! Vilskettä ja vilinää on enemmän, kun lapset ovat kotona, mutta kyllä mieli lepää aina välillä, kun ei tarvitse olla 24/7 läsnä lapsille. 
Tämä olikin sitten viimeinen viikonloppu ilman lapsia. Tästä lähtien minulla on ainakin vauva kotona ja matkassa mukana! Jännittävää!

Ihanaa sunnuntaita <3

2 kommenttia

  1. Mua niin kans ärsyttää,kun joku tulee kommentoimaan mahan kokoa...Siihen kun ei itte pysty vaikuttamaan millään tavalla.Ootan toista lastani ja mulle tuli tosi aikasessa vaiheessa iso vatsa.Heti kysyttiin ootanko kaksosia vai oonko jäämässä piakkoin äitiyslomalle...Siin tuntee ittensä aika hölmistyneeks.Itselle ei kyllä tulisi mieleen ruveta kommentoimaan kenenkään vatsan kokoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleinen ajatusmaailma on jotenkin sellanen, että raskaana olevalle voi sanoa mitä tahansa ja kommentoida hänen ulkonäköään (vatsaa) ihan niin paljon kuin huvittaa. Ja sitten siihen päälle vielä se, ettei se raskaana oleva saa loukkaantua niistä kommenteista ollenkaan..

      Mulla on aina ollu iso maha. Ihan jo esikoistakin odottaessa, joten oon tottunu niihin "hyviin heittoihin" kaksosista, kolmosista ym. Mutta kyllä tää "kaikki varmaan luulee, että synnytät nyt heti!" veti munkin suun auki :D
      Onneks mulla oli tosi hyvä päivä, enkä jaksanu ottaa itteeni ollenkaan myyjän todella törkeästäkin käytöksestä (mun sisko oli asiakkaana siinä hajuvesiosastolla ja myyjä tuli tuijottamaan mua siihen meidän väliin, eikä edes palvellu mun siskoa).

      Tsemppiä kuitenkin sulle loppuraskauteen! Isot masut on ihania <3

      Poista