PUOLISO ON TERVETULLUT MUKAAN

Ennen kuin kirjoitan aivan ihanasta pelkopolikäynnistäni, on pakko kirjoittaa yhdestä asiasta, joka on alkanut vaivaamaan itseäni todenteolla. 

Puoliso.


Siis varmaan lähinnä sen puute. 

Ennen tätä raskautta en kiinnittänyt juurikaan huomiota siihen kuinka paljon roolia odottavan äidin puolisolla on raskausaikana. Isä kulki mukana, jos kulki, enkä huomannut kenenkään kiinnittävän asiaan sen enempää huomiota. 
Toki neuvolassa oli niitä "olisi hyvä, jos isä pääsisi mukaan" -käyntejä, jotka joka kerta osottautui aika turhiksi. Mutta aikaisemmin isä kyllä kävi lähes kaikissa neuvoloissa, ultrissa ja lääkärikäynneissä mukanani. 

Nyt sitä puolisoa ei sitten ole. Olen kiinnittänyt huomiota, että olen lähes aina ainoa raskaana oleva nainen, joka istuu ilman miestä neuvolan odotushuoneessa. Olen huomannut myös käynneistä kirjoitettaviin teksteihin ilmestyvän aina sen surullisen ja hieman säälivän kuuloisen "tulee käynnille yksin" -lauseen. Saattaa olla, että sellainen tulisi joka tapauksessa, vaikka minulla puoliso olisikin, muttei hän ilmestyisi käynneille, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun se pistää silmään. 
Olen se yksinäinen odottaja ihan joka paikassa. 

Pahin isku vasten kasvoja kuitenkin tuli kirjeen muodossa, kun sain odottamani ajan Synnytyspelkopoliklinikalle Tyksiin. Ensimmäistä kertaa ikinä joku kirjeen lähettänyt henkilö oli päättänyt kirjoittaa omin pikku kätösinsä keskelle kirjettä "puoliso tervetullut mukaan". No mutta kiva. 
En tiennyt oliko lause puhdas vahinko vai otinko sen jo pienenä kettuiluna, sillä lähetteessäni luki, että olen eronnut juuri siitä puolisostani. Myös itse käynnillä kätilö nosti eron esille melkeimpä ensimmäisessä lauseessa, joten se ei voinut jäädä keneltäkään huomaamatta. 
Aikaisemmilla pelkopolikäynneille puolisoa ei ole pyydelty mukaan tai ainakaan siitä ei ole erikseen mainittu. Ja käynneillä olen siltikin käynyt aina yksin, sillä olen pitänyt sen omana juttunani. 

Nykypäivänä puolison mukana olemista pidetään lähes itsestäänselvänä. Toki jokaisella lapsella on isä, mutta onko isä lapsen elämässä tai mukana raskaudessa, onkin sitten toinen asia. Enkä ole ainoa ihminen tässä maailmassa, joka odottaa lasta yksin. 
En lähtisi kirjoittelemaan kirjeisiin, että puoliso on tervetullut. En lähtisi erikseen kyselemään puolison perään tai muutenkaan olettamaan, että jokaisella sellainen on. 
Mutta se olenkin vain minä ja tällä hetkellä erittäin varuillaan olevat yksinäisyystuntosarveni. 

Mitä mieltä te olette? 
Pitääkö puolison tulla mukaan? Onko yksinäisiä odottajia enemmän kuin vain minä?

8 kommenttia

  1. Hei!
    Itse yritän saada lasta yksin hedelmöityshoidoilla. Olen ollut kaksi kertaa raskaana (toinen päättyi km rv 11 ja toinen rv 15), joten olen kaksi kertaa käynyt alkuraskauden neuvolat ym. Molemmilla kerroilla tietysti toivotettiin isä tervetulleeksi mukaan ja joka lapussa ja lipussa puhuttiin vanhemmista. Se särähti kyllä korvaani aika pahasti, koska lienee jo aika normaalia nykypäivänä tehdä lapsi yksinkin. Pyysin neuvolantätiä kirjoittamaan kaikkiin teksteihin, että TEEN LAPSEN YKSIN JA IHAN OMASTA TAHDOSTA. EN KAIPAA SÄÄLIPISTEITÄ.
    Joten tsemppiä sulle ja pärjäät varmasti hyvin! Itse ajattelen, että lapsi tarvitsee yhden hyvän vanhemman ja kaikki muu on sitten vaan plussaa. JOten kyllä me vahvat naiset pärjätään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyään on kyllä niin monimuotoisia perheitä, että ne laput saisi kyllä päivittää! Ei ole enää vain äiti+isä -perheitä. Eikä saisi sitä jokaisen kohdalla olettaa..

      Isosti tsemppiä ja onnea sulle! Olet todella rohkea ja vahva! Toivottavasti saat vielä oman vauvan syliin <3

      Poista
  2. Miellä mies on osallistunut vain synnytyksiin. Ultrissakin olen käynyt yksin, sillä lapsia ei olla saatu minnekkään hoitoon. Onhan se ollut ikävä istua ultran odotustilassa yksin kun muilla on puolisot ollut mukana.

    Mutta ikävää kun tuohon kirjeeseesi on kirjoitettu noin. Itse olisin sen kyllä jättänyt tekemättä. Vaikka luulisi, että on tarkoittanut sitä vain hyvässä mielessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tietty paljon niitäkin, jotka eivät vain pääse mukaan esim. töiden tai juurikin lastenhoito-ongelmien takia!
      Mutta teilläkin varmaan terkka on tiennyt tilanteen, ettei mies pääse aina osallistumaan, koska on muitakin lapsia?

      Uskon myös, että lauseen kirjoittajalla on ollut ihan hyvä mielessä, mutta itselle tälläiset nyt vähän särähtää korvaan, kun ei ole sitä puolisoa, jota ottaa mukaan :D

      Poista
  3. Uskon, että kirjeeseen kirjoittaneelta henkilöltä on vain jäänyt huomaamatta tuo eroasia. Itse sain lähetteen pelkopolille ja mies kysyi tuleeko hän mukaan ja olenkin pähkäillyt voiko mies sinne tulla eli mulle toi teksti olisi ollut hyödyksi. Tietysti olen sitä mieltä, että ne lähetteet voisi lukea huolella ennen kuin mitään lisähuomautuksia kirjoittelee.

    Vaikka mulla puoliso onkin niin enpä ole juuri miehiä nähnyt neuvoloissa lukuunottamatta omaa miestä, joka oli mukana ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Musta on ainoastaan hyvä, että puoliso yritetään ottaa enemmän huomioon ja mukaan jo odotusaikana, koska kyllähän tämä odotus on aikalailla naisten hommaa ja yksinäistä vaikka se puoliso onkin. Toki ehdottomasti kaikenlaiset odottajat pitäisi ottaa huomioon ja olisi osattava olla hienotunteinen. Ehkäpä neuvolatätejä tms. on ohjeistettu, että pitää ottaa myös enemmän puolisoita ja isejä huomioon ja siksi tulee näitä puoliso-uteluita ja kehoituksia, eikä vielä tajuta, että kaikilla ei sitä puolisoa ole mukana odotuksessa ja asia voi olla arka. Nykyään muutenkin on enemmän vaihtoehtoja kuin se perinteinen mies-nainen pari ja se on vielä uutta suurimmalle osalle neuvola- ja hoitohenkilökunnasta. Ymmärrän kyllä hyvin, että tuollaiset asiat pistävät erityisesti silmään ja harmittavat tilanteessasi, varmasti itsekin kiinnittäisin huomiota samaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli mun kolmas kerta, kun sain pelkopoliajan, eikä koskaan aikaisemmissa raskauksissa ole ollut mitään lisähuomautuksia.
      Ehkä sellaiset olisi myös aikaisemmin jäänyt huomaamatta, kun en ole niihin niin ennen kiinnittänyt huomiotakaan?

      Totta on, että on hienoa, miten nykyään otetaan myös tulevat isät huomioon jo raskausaikana ja suotavaa olisikin kannustaa isää osallistumaan jo odotusaikana!
      Mutta meille "yksinäisille" voi olla hieman epämukavaa, jos asiaa tuputetaan joka tuutista.. Mutta esim. ei lapsen isäkään ole halunnut osallistua neuvoloihin tai ole halunnut täyttää niitä kaavakkeita, joita isänkin pyydetään täyttämään, vaikka itse olen mahdollisuuden antanut. Ehkä olen siis jotenkin herkempi huomaamaan näitä asioita, kun huomaa eron entiseen?

      Ja eihän se minuakaan edes haittaisi, jos sitä puolisoa pyydettäisiin kerran jonnekin mukaan ja ilmoittaisin, ettei sellaista ole. Mutta tässä vaiheessa se on jo niin useaan kertaan sanottu, että tekisi mieli mennä joka paikkaan "ei puolisoa" lappu kaulassa :DD

      Poista
  4. Itse poitsua odottaessa kävin lähes aina yksin neuvolassa ym. Ultrissa oli puoliso mukana ja kyllä hän muutenkin oli odotuksessa mukana, mutta ei vain niillä käynneillä. Itselläni olo neuvolan perhevalmennuksissa oli hieman ulkopuolinen, kun oli ainut kenellä ei ollut isää mukana...voisiko ne järjestää niin että yksin tulevat voisivat olla vain keskenään ja ne keiden puolisot tulevat mukaan voisivat hoitaa valmennuksensa sitten yhdessä toisessa ryhmässä?!? Voisi ehkä keskustellakin avoimemmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No varmasti oli hieman ulkopuolinen olo perhevalmennuksessa!
      Sehän olisi vain hienoa, jos olisi resursseja järkkäillä tuollaisia valmennuksia "kahdessa erässä", mutta voi olla, että siinä tulee raha vastaan :/

      Itsellä ne valmennukset olivat vain esikoisen kanssa, eikä sellaisia enää toiste olla edes tuputettu.

      Poista