LAPSET JA ALKOHOLI


Tämä on aihe, mistä minun on pitänyt kirjoittaa jo varmaan sata kertaa. Lapset ja alkoholi, vai pitäisikö sanoa aikuisten alkoholinkäyttö ja lapset. Aihe tuli taas mieleeni, kun reissullamme viikko sitten minibaarista paljastui muumiskumpan, limppareiden ja vesien lisäksi olutta.
Ja ei, en ole kukkahattutäti, joka sanoo, ettei alkoholia tulisi koskaan käyttää. Käytän sitä itsekin, joskin nykyään todella harvoin. 

Minulla on kotona täysi nollatoleranssi alkoholinkäytön suhteen, jos lapset ovat kotona. En juo saunasiideriä tai viiniä ruoan kanssa. En ota lasillista illalla ennen nukkumaanmenoa tai juo muutenkaan "huvikseni" tippaakaan alkoholia. Jos lapset ovat kotona. 
Mieheni juo silloin tällöin lonkeron saunassa, mutta se ei häiritse minua. Jos M joisi kännit kotona, niin käskisin hänen vaihtaa paikkaa.

Meillä on lapsuudessani kotona aina vanhemmat juoneet saunakaljoja, viiniä ruoan kanssa ja muutenkin hiukan huvikseen. Ihan ilman kenenkään olematta alkoholisti. Olen ollut tekemisissä humalaisten aikuisten kanssa lapsena ja nuorena paljon. Kerran yksi hiprakassa oleva ihminen heitti minut mereen ja meinasin hukkua. 
Siihen ja muihin kokemuksiini lapsena perustuu oma ajatukseni siitä, että lasten ei ole hyvä nähdä humalaisia tai hiprakassa olevia ihmisiä. Ei kotona, ei vapputorilla, ei missään. Lapsella ei ole silloin turvallinen olo. 
Olen myös todella vaivaantunut, jos joudun tilanteisiin, missä itse olen hiprakassa ja samassa tilassa on lapsi. Ei sillä, ettenkö pystyisi kontrolloimaan omaa käytöstäni tai siitä, että kyseisen lapsen vanhemmat tekevät jotain väärin. Vaan sillä, että mieleeni tulee heti se oma olo, mikä itselläni on joskus lapsena ollut. 

Olen paljon miettinyt alkoholin käyttöä ja miten sitä opettaisi omille lapsilleen järkevästi. A alkaa lähestyä sitä maagista ikää, jolloin olen itsekin ne ihka ensimmäiset kännit vetänyt, enkä ole vielä valmistautunut siihen näin vanhemman roolissa ollenkaan. 

Voiko lapsi oppia alkoholista, jos sitä ei opeteta? Voiko lapsillani olla terve käsitys alkoholista ja sen tarkoituksesta mm. ruokajuomana, jos sitä ei koskaan olla kotona heille opetettu? 

Paljon olen miettinyt, pitäisikö meillä olla juurikin sitä ruokaviiniä tai joku ruokasiideri joskus vanhemmilla esillä. Vai pitäisikö minun ihan pitää jonkinlainen puhe lapsille alkoholista ja sen käytöstä? Miten tämä asia pitäisi hoitaa?  

Miten te olette/aiotte asian hoitaa? 

Haluaisin kuitenkin välttyä siltä, että joku kaunis lauantai-ilta meille hoipertelee ympäripäissään oleva teini, jolla ei ole ollut hajuakaan mistä alkoholissa on kyse. Paitsi tietty omien kaverien kertomia tarinoita... 
Salailu ei ole koskaan se oikea reitti, koska mitä enemmän asiaa salaillaan, sitä enemmän teineillä on tarvetta niistä ottaa selvää.

10 kommenttia

  1. Mä oon miettinyt tätä tosi paljon. Ja oon tullut siihen tulokseen, että kaikkialla muualla maailmassa juurikin esim ruokaviini, saunaolut, muutama lasi illalla on ihan ok. Melkeinpä voisi yleistäen sanoa ettei muualla ole samanlaista alkoholiongelmaa kuin Suomessa? Mä koen et se johtuu nimenomaan siitä miten täällä ylipäätään suhtaudutaan alkoholiin: se on kaikki tai ei mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täysin totta - täällä ei kukaan harjota mitään tissuttelua, vaan ihan rehellistä ryyppäämistä. Kyllä varmaan muissakin maissa osataan ryypätä, mutta osataan myös ottaa hienovarasemminkin.

      Jonkun se alkoholikulttuuri pitäisi opettaa niin aikuisille kuin lapsillekin.

      Poista
  2. Minulla on melko samanlaisia kokemuksia alkoholista lapsena kuin sinullakin eli on ollut saunaoluita, viiniä ruoan kanssa ja joskus muutenkin. Olen myös nähnyt humalassa olevia ihmisiä ja ollut lapsena paikalla juhlissa, jossa aikuiset juovat alkoholia. Itse olen kokenut sen kuitenkin ihan eri tavalla kuin sinä, sillä vaikka kuinka yritän muistella, niin en muista koskaan pelänneeni tai joutuneeni mihinkään vaaratilanteeseen. Itse ajattelenkin, että sitten kun minulla joskus on lapsia niin juurikin saunaolut tai -siideri ja viini ruoan kanssa ovat aivan ok lasten ollessa paikalla. Näin lapset näkevät alkoholin käytön osana normaalia elämä eikä siitä tule mikään jännä tai siisti juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niin monenlaista juojaa ja tapahtumaa, ettei tietenkään mun omat kokemukset ole toisille samanlaisia kokemuksia.
      Ja lapsetkin ottavat humalaiset ihmiset eritavoin - joku pelkää, joku pitää hauskana.
      Mulle ehkä dealbreaker oli toi merihomma. Pelkään nykyään myös paljon uida meressä ja mm. pelkään hukkumista jopa niin paljon, etten mielelläni ruotsinlaivaa pienempään paattiin mene :D

      Jonkinlainen kultainen keskitie olisi hyvä oppia ja opettaa :)

      Poista
  3. Minä olen paljon ollut lapsena juoppojen kanssa tekemisissä ja lähinnä minua vaan ärsytti ne.
    Juon kyllä esim. Grillatessa/saunoessa oluen ( saahan niitä alkoholittomiakin ) mutta vain yhden, enempää ei lasten seurassa oteta. Enemmän kuin alkoholi minua huolettaa huumeet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huumeet ovatkin ihan toinen tarina... Maailmassa on paljon asioita, joilta haluaisi omat lapsensa säästää.

      Poista
  4. Itse olen reilu parikymppinen nainen ja minulla on vielä hetken neljä pienempää sisarusta, jotka ovat kaikki alaikäisiä ja asuvat kotona.

    Meillä vanhemmat juovat viikonloppuisin saunasiiderin/oluen tai sitten muutaman lasin viiniä sohvalla kun koko perhe katsoo telkkaria yhdessä. Jos vanhemmat ovat sitten halunneet tarkoituksellisesti juoda itsensä humalatilaan asti, on se tapahtunut muualla kuin kotona, jossain juhlissa ja me lapset olemme olleet hoidossa. Kotiin meidät palautettiin esim. isovanhempien luota vasta sitten, kun vanhemmat olivat pahimmasta krapulasta selvinneet.

    Koskaan lapsena minulla ei ollut turvaton olo, kun näin vanhempien juovan sen siiderin tai oluen - käytös pysyi samana, mikään ei muuttunut. Koska yhtä oikeaa alkoholikasvatusta ei ole, en voi sanoa, että tämä toimii kaikkialla. Mutta koen, että meidän perheessämme kaikki lapset voivat täysi-ikäistyttyään sanoa saaneensa hyvän kasvatuksen/ohjeistuksen siitä, miten alkoholin suhteen on hyvä toimia. Ja miten toimia omien lasten kanssa sitten tulevaisuudessa.

    Itse en lääkityksien takia pysty käyttämään laisinkaan alkoholia, mutta lukioikäinen veljeni on jo useat lukiobileet käynyt. Vanhemmat eivät ikinä ole veljelleni alkoholia sinne ostaneet. Tiedossa kuitenkin on, ettei hän siellä nollatoleranssilla ole - joku kaveri juomat todennäköisesti hommaa. Mutta silti veljeni on useasti bileistä tultuaan jutellut pitkät ja järkevät keskustelut äidin kanssa ja seuraavana päivänä ollut ihan normaalisti. Juominen on pysynyt hallinnassa, räkäkännejä ei ole veikka vetänyt.

    Loppuun todettakoon se, mistä tiedän itse saaneeni hyvän alkoholikasvatuksen. Toissajuhannuksena isällä oli vapaat vuorotöistä 15 vuoteen (edeltävät jussit kuluneet töitä tehden) ja hän salli itselleen nollauksen. Illalla lähdin kuitenkin kortinpeluuringistä aikaisemmin nukkumaan ja jätin veljeni, isäni, isovanhempani ja äitini jatkamaan. En pitänyt siitä, että isäni oli umpihumalassa ja minä olin sitä todistamassa (vaikka muut aikuiset olivat selvin päin). En jatkossakaan halua nähdä vanhempiani humalassa. Tuo juhannus annettakoot isälleni anteeksi ja olinhan itsekin tuossa vaiheessa jo täysi-ikäinen.

    Tsemppiä mietintöihisi ja kiitos blogistasi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos pitkästä vastauksestasi!
      Ihana kuulla toisten kokemuksia niin lapsena kuin aikuisenakin!

      Tämäkin on varmasti yksi niistä aiheista, johon ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa hoitaa tämä. Eikä kenelläkään ole varmaan samanlaista kokemusta kuin toisella :)

      Poista
  5. Nuorempana näen itse asian niin, että lapselle vois puhua asiasta perusteellisesti ja vaikkapa kertoa omasta ensimmäisestä kerrasta kun on ekan kerran alkoholia ottanut. Tietysti niin, että lapselle jäis sellanen kuva asiasta, että hauskaa voi, ja pitääkin pitää myös ilman alkoholia. Mua on valistettu kyseisessä iässä hyvin paljon alkoholista, ja sen käyttöä oon itekkin nähnyt lapsesta pitäen. En huonossa merkityksessä, vaan juurikin esimerkiksi ruokajuomana ja silloin tällöin seurajuomana nautittuna.


    www.tiia-valokuvaa.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla ja kiitos, että kerroit oman mielipiteesi! :)

      Ps. Aivan ihania valokuvia <3

      Poista