Miten saada lapsi pois perhepedistä?







Elle on syntymästä asti nukkunut jomman kumman vanhemman vieressä meidän sängyssä. Alkuunhan olin yksin lasten kanssa, joten oli kätevää herätä keskellä yötä imettämään ja syöttämään, kun vauva nukkui vieressä. Eikä Elle koskaan edes suostunut nukkumaan sille ostetussa riippukeinokehdossa, joten luovutin aika äkkiä Ellen nukuttamisen suhteen, kun vauva ei suostunut nukkumaan muualla kuin äidin kainalossa. 
Eikä asia haitannutkaan. Ei niin kauan, kun nukuin yöni yksin vauvan kanssa. 

Kun reilu vuosi sitten M muutti takaisin kotiin, niin nukkumisjärjestelyt menivät uusiksi. Elleä yritettiin nukuttaa pinnasänkyyn, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Olihan Elle jo oppinut nukkumaan äidin vieressä. 
Kun aloitin koulun, jäi yöheräilyt suurimmalta osalta M:n harteille ja hän (uneliaana tyyppinä, heh) koki kaikista helpoimmaksi pitää Elle sängyssä vierellä ja syöttää vauva siinä. Ei tarvinnut nousta kuin lämmittämään tuttipullo, eikä vauvaa välttämättä tarvinnut turhaan nostella edes syliin syöttämisen ajaksi. 
Meille muodostui siis perhepeti. 

Tai perhepeti toisella vanhemmalla. 

Missä se toinen sitten nukkui, kun toinen nukkui Ellen kanssa? Viime kevääseen saakka patjalla Linan sängyn vieressä, eri huoneessa. 
Lina nukkui viime syksyn todella huonosti ja koska kotimme on kaksikerroksinen ja vanhempien makuuhuone sijaitsi silloin alakerrassa, kun lasten makkarit olivat yläkerrassa, koimme taas kerran helpommaksi olla lähellä lasta kuin rampata pitkin rappusia useaan otteeseen pitkin yötä. 
Vaihtelimme patja-aikaa ja välillä toinen (minä) pääsi nukkumaan ihka oikeassa sängyssä, joskin Ellen vieressä. 

Kyllästyin patjalla nukkumiseen viime keväänä ja vaihdoin makuuhuoneet niin, että nukuimme M:n kanssa samassa makkarissa Linan ja Ellen kanssa. Tarkoituksena oli, että Elle nukkuisi omassa pinniksessään ja me vanhemmat pääsisivät pitkästä aikaa samaan sänkyyn. 

No eihän se sitten mennyt niin kuin Strömsössä. 

Elle heräili, heräili, heräili ja vähän vielä heräili pitkin yötä. Minä herkkäunisena valvoin yöt läpeensä, vaikka M olisikin hoitanut Ellen uudelleen nukuttamisen. Äiti passitettiin sohvalle nukkumaan arki-iltoina ja Elle siirtyi nukkumaan takaisin perhepetiin.

Meillä ei ole mikään viiden tähden supersohva, vaan ihan hemmetin järkyttävän vanha kakka, jossa näin puoli vuotta nukkuneena voin kertoa, etten tule siinä sohvassa enää ikinä nukkumaan! 
Koska Elle on jo vuoden ja kolme kuukautta, niin päätin pistää elämän risaseksi ja vaihtaa taas kerran neljännen kerran huonejärjestystä. 
Pikkutytöt saivat yhteisen huoneen ja isommat tytöt omaksi harmikseen joutuivat takaisin samaan huoneeseen - nyt meillä on kaksi lasten makkaria ja ensimmäistä kertaa 2,5 vuoden aikana myös vanhempien OMA makuuhuone. Luksusta sanoisinko!! 

Öitä poissa perhepedistä Elle on nyt viettänyt hurjat neljä, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta - vaikka samaan syssyyn on tullut opettelu niin uudesta huoneesta kuin omaan sänkyyn nukahtamisesta, niin kaikki on mennyt loistavasti! Miksei tätä tehty aikaisemmin?! 
Pikkutyttöjen huone on vielä pahasti kesken ja odottaa Ikeareissua, jotta saadaan huone sisutettua enemmän tyttöjen näköiseksi, mutta raikkaalta se vaikuttaa jo nyt. Lina on niiiiin onneissaan omasta huoneestaan, ettei enää haluaisi ollenkaan alakertaan leikkimään, kun nykyään voi leikkiä ihka omassa huoneessakin!

Ja valehtelisin, jos väittäisin, ettei ole ihanaa mennä joka ilta oman miehen viereen nukkumaan ja herätä siitä samaiselta paikalta aamuisin. Viime kerrasta onkin vuosi. 

Miten teillä ollaan saatu vauvat ja lapset pois perhepedistä?

Ei kommentteja