En ole kotiäiti

1 2 21 9
Emmi
haastoi minut jokin aika sitten Instan puolella ottamaan #kotiäitimomentselfie :n. Sori Emmi, etten koskaan haasteeseen vastannut, sillä aloin ajattelemaan sitä ehkä vähän liiankin syvällisesti - enhän minä ole kotiäiti.

Kotiäiti on äiti, joka on lasten kanssa kotona. Sen kriteerin täytän vain viikonloppuisin ja arkisin iltapäivisin. Olen päätoiminen opiskelija ja mieheni saa kantaa ylepänä koti-isän titteliä. Sen moni nyt jo tietääkin.
Mutta miksi sitten tartuin niinkin pieneen asiaan, enkä lähtenyt haasteeseen mukaan? Koska mulle itselle iski kauhea haikeus ja kiireen keskellä oleva kaipuu kotiäitiyttä kohtaan.

3 6 20 10
Olen todella onnellinen tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni ja mahdollisuuteen monen vuoden tauon jälkeen panostaa vain ja ainoastaan itseeni. Ei kannata siis ymmärtää minua väärin, sillä en vaihtaisi opiskelua tällä hetkellä mihinkään.
Toisaalta kuitenkin katselen kateellisena kotiäitien instakuvia ja luen kotiäitien blogikirjoituksia haikeana ja muistellen sitä aikaa, kun sai olla lasten kanssa kotona ja vaikka viettää se päivä verskoissa muksut kainalossa, jos siltä tuntui. Aikaa kirjoittamisellekin oli huomattavasti enemmän, eikä koskaan tarvinnut nousta aamulla herätyskellon pirinään.
Kyllä mua harmittaa suunnattomasti, jos M kertoo Ellen tehneen jotain uutta. Onneksi minä olin se, joka kuukausi sitten bongasi Ellen ensimmäisen hampaan. Jotain edes minäkin sain kertoa miehelle..

22 18
Kuitenkin asennoiduin jo koulun aloittaessani, että tulen missaamaan ekoja juttuja. Tulen olemaan hetkellisesti lapsille se hieman etäisempi vanhempi. En ehkä tiedä kaikkia Linan lempparikappaleita tai näe Ellen hymyä aamuisin. Mutta onneksi sitä kestää vain rajallisen ajan. Mäkin valmistun jossain vaiheessa, tytöt kasvavat ja M menee takaisin töihin ja tytöt aloittavat päiväkodissa. Silloin luultavasti tulen olemaan se vanhempi, joka aamuisin viettää enemmän aikaa lasten kanssa ja M taas se, joka hakee iltapäivällä.
Olen myös onnellinen siitä, että meidän tytöillä on mahdollisuus tutustua isäänsä paremmin. Yleensä isä on se hieman etäisempi vanhempi, joka osallistuu perheen menoon vain iltapäivisin ja viikonloppuisin. Nyt meillä isä on läsnä joka päiväisessä menossa ja pitää sitä arkea kotona yllä.
On myös ensimmäinen kerta moneen vuoteen hetki, jolloin minä saan tehdä jotain mitä rakastan. Saan tehdä jotain vain ja ainoastaan itseäni varten. Plussaa on tietty se, että tästä saan ammatin ja tulevaisuuden näkymät näyttävät hyvinkin valoisilta.

Kuitenkin on ollut jollain tapaa iso pala totuttautua sanomaan se, mitä en ole - kotiäiti. Minä en ole kotiäiti. Meillä kotona on isä.

19 17

2 kommenttia

  1. Miusta on just ihanaa, että perheen Isä on kotona! Jotenkin ihan yleisestikin yhteiskunnalla on monesti se selviö, että ÄITI jää kotiin ja Isä on töissä. Tekisi varmasti monelle perheelle hyvää kääntää kelkka ainakin hetkeksi toistepäin. Teillä on kummatkin vanhemmat saaneet sitten kokea Koti-VANHEMMUUDEN :)! Nim. Olisi ihanaa välillä jos mie pääsisin vaikka ÄZÄP töihin ja Tuomas jäisi kotiin

    VastaaPoista
  2. Sitä on kyllä ihmetelty meidän lähipiirissä, että MIKSI M SUOSTUU jäämään kotiin.. Hmm.. Ihan, kun isä ei haluaisi olla lastensa kanssa?
    Oon kyllä ihan samaa mieltä, että kaikkien kannattais vaihtaa asetelmaa ja kokeilla sitä toisen "duunia", jotta osaa suhtautua oikein sen puolison panokseen :) Eikun Tuomakselle ehottelemaan paikanvaihtoa ;)

    VastaaPoista