Pari sanaa abortista

Mä en kovin mielelläni kirjoittele mitään mielipidepostauksia, enkä ota kantaa maailmalla myllertäviin asioihin. Mutta, taas se mutta, kun tungin lusikkani jo teiniäitisoppaan, niin miksen nyt sitten samalla aborttivelliinkin.

Jos joku ei tiedä, mistä on kyse, niin kannattaa lukaista Iltalehden artikkeli, joka kertoo kätilöstä jonka mieli järkkyi hänen suoritettuaan työtehtävää - myöhäistä aborttia.
En ota mitään tilastotietoja ja suuria faktoja tässä esiin, sillä ne kyllä löytyvät niin Iltalehden sivuilta kuin Helsingin Sanomien artikkelistakin.

Eniten itseäni tässä koko hommassa - uudessa kansalaisaloitteessa ja ihmisten reaktioista, kauhistelusta siitä, mitä kätilöt ja lääkärit joutuvat tekemään, ärsyttää se, ettei oteta huomioon ollenkaan sitä, miksi ne lääkärit ja kätilöt sitä työtään tekevät.
Itse sairaanhoitoa opiskelleena tiesin täysin, mitä mahdolliset tulevat työtehtävät tulevat pitämään sisällään. Enkä usko, että kätilöpuolella tietoa aborteista pimitetään. Kätilöiksi ja lääkäreiksi - kuten monissa muissakin ammateissa - tullaan kutsumuksesta, eli ammatti on ihmisellä veressä, siihen ei voi opetella, eikä siitä voi opia vuosien myötä pitämään. Jollei siitä pidä alunperinkään, niin työssäkäyminen kärsii ja potilaat kärsivät. Hoitoalan työtä pitäisi tehdä suurella sydämellä, ei robottimaisesti sisään ja ulos periaatteella.
Itse tunnistin itsestäni, etten olisi hoitoalalla kovinkaan pitkälle pärjännyt sen suuren alaa kohtaan olevan motivaation puutteessa.

Joten karrikoin ja väitän, että nyt on kyseessä surullisen kuuluisa ammatinvalintakysymys. Jokainen kätilö tietää, että varmasti saattaa joutua kohtaamaan myöhäistä aborttia tekemään tulevan, jonkun, jonka lapsi syntyy kuolleena tai vakavasti sairaana, päihdeäitejä, ehkäisystä välittämättömiä - ihan mitä tahansa. Jolloin omasta mielestäni kätilöllä, lääkärillä tai muulla hoitohenkilökunnalla ei kyllä tulisi olla sananvaltaa siihen, ketä suostuu hoitamaan.
Miltä sinusta tuntuisi, jollet saisi haluamaasi hoitoa omalta terveysasemaltasi tai sairaalastasi, sillä se on täynnä hoitohenkilökuntaa, joka sanoo, "ettei tämä nyt ole minun mielestäni oikein"?
Ymmärrän, ettei kätilön tai naistentauteihin erikoistuneen lääkärin työ ole helppoa. Ei todellakaan. Näissä asioissa, kun liikutaan on kyse niin hauraista ja herkistä asioita, että varmasti jokaisella työntekijällä on tullut suru puseroon kerran jos toisenkin. Ja hälyyttävämpää mielestäni olisikin, jollei jonkun sydän särkyisi kuolevan sikiön/vauvan vuoksi.

Samaan aiheeseen kuitenkin liittyy myös esimerkiksi murhaajan hoitaminen. Onko oikein joutua hoitamaan murhaajaa? Onko oikein jättää hoitamatta?
Entä raiskaajat? Tai jollei halua tehdä punktioita? Saako joistain toimenpiteistä vaan kieltäytyä vaikka ne kuuluisikin toimenkuvaan?
Itse olen työharjoittelussa hoitanut rikollista, jolla oli läsnä poliisi tai vartija huoneessa 24/7. En hyväksynyt hänen elämäntyyliään tai tekojaan. Ennen työvuoroni alkua oma ohjaajani sanoi, että "täällä hoidetaan jokaista ihmistä heidän tarvitsemallaan hoidolla huolimatta siitä, mistä ihminen on tänne tullut ja mitä hän on ennen tänne tulemistaan tehnyt". Tein työni niin kuin minun kuuluikin tehdä.

Olen sitä mieltä, että lähes jokaisessa työpaikassa omat uskomukset, vakaamukset ja uskonto tulee jättää kotiin. Jokainen meistä on kuitenkin ammattinsa valinnut ja hoitoala on yksi henkisesti (ja fyysisesti) rankimmista töistä.
Jos jokainen kätilö saisi itse valita, ketä hoitaa ja minkä takia, niin eihän tässä maassa enää abortteja tehtäisi - paitsi salaa. Ei kätilön tai lääkärin kuulu olla tuomitseva elin. Jokaisella ihmisellä on päätäntävalta omasta kropastaan ja jokainen hoitohenkilökuntaan kuuluva on ammattiaan valitessaan tehnyt sen tietoisen valinnan siitä, mitä työ tulee pitämään sisällään.
Miltä sinusta tuntuisi joutua anelemaan hoitoa pitkin naapurikuntia, kun omassa kunnassasi hoitoalan ammattilaiset kieltäytyvät tekemästä haluamaasi toimenpidettä?

Tämän tarkoituksena ei suinkaan ollut vähätellä Iltalehden artikkelissa olleen kätilön saanutta traumaa. Itkin itsekin artikkelia lukiessani ja järkytyin siitä kovastikin.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena oli saada teitä, jotka harkitsette uuden lakialoitteen allekirjoittamista miettimään vielä toisen kerran. Lukemaan Helsigin sanomien artikkelin aiheesta ja miettimään kolmannen kerran.
Koska ihan oikeasti, jonkun se on tehtävä. Jonkun ammatti sisältää aborttien tekemistä.

Tämä on minun mielipiteeni. Toivon, että sen minulle suotte. Hyväksyn itse ne, jotka ajattelevat toisin. Jokaisella on oma mielipide ja tämä on minun mielipiteeni koskien kansalaisaloitetta ja kätilöiden/lääkäreiden/muun hoitohenkilökunnan oikeutta kieltäytyä suorittamasta aborttia.

47 kommenttia

  1. Mun mielestäni tämä asia ei ole näin mustavalkoinen ja sitä ei voi rinnastaa rikollisen hoitamiseen. En halua mitenkään kritisoida tekstiäsi enkä mielipidettäsi, sinulla on siihen täysi oikeus. Itse vain olen vähän erimieltä tästä asiasta. Kun minä aloin ajattelemaan kätilön ammattia itselleni ja pian siitä kasvoi oikea haaveammatti itselleni - halusin hoitaa vastasyntyneitä, synnytyksiä ja perhettä. Rehellisesti sanottuna kouluun hakeutuessa raskauden keskeytykset eivät käyneet pienessä mielessäkään. Tottakai koulun edetessä tuli ilmi että nämäkin kuuluvat kätilön ammattiin, mutta vain tietyillä osastoilla. Kätilön työ on paljon muutakin kuin vain raskauden keskeytyksiä, mielestäni se ei saa määrittää koko ammattikuntaa niin että ihmiset jotka kätilöiksi haluavat eivät voisi alalle hakeutua koska eivät itse kykene abortin tekemiseen. Tai kyllähän sitä varmasti kaikkeen kykenee - työtähän se on, mutta jokainen joutuu käsittelemään nämä asiat jälkeenpäin itsensä kanssa. Toiset ovat sinut asian kanssa, toisia se voi kuitenkin jäädä vainoamaan. Abortissa ei ole kyse vain eettisestä ongelmasta, jossa mietitään mikä olisi oikea tapa toimia/auttaa. Abortissa kätilö omilla toimillaan "tappaa" lapsen tai ei tee mitään lapsen pelastamiseksi, vaikka lapsi syntyisi elävänä. Tämä on henkisesti raskasta kaikille aivan varmasti, toiset selviävät siitä paremmin kuin toiset. Tuskimpa kukaan ajattelee tällaista tilannetta alalle hankkiutuessaan. Oma kokemukseni on että osastoilla on aina ollut vapaaehtoisia hoitajia. Ennen omia lapsia suhtautumiseni aborttiin oli aika neutraali, ymmärrän että ihmiset voivat päätyä siihen erisyistä - osan syistä ymmärrän osaa en. Sittemmin saatuani oman lapsen joka syntyi pikkukeskosena en oikeasti tiedä miten pystyisin henkisesti selviytymään pitkälle edenneen raskauden keskeytyksestä, vaikka syyt siihen olisivat ns. hyvät ja ymmärrettävät. Se kun ei ole se pointti tässä omantunnonvapaus keskustelussa. Minun tapauksessanikin kyse ei mitenkään ole perheen päätöksen arvostelemisesta yai syyllisyämisestä. Kyse on siitä että ei tiedä miten itse selviytyisi siitä tunteesta kun näkee sen kuolleen lapsen käsissään, jonka on itse "tappanut" tai pahimmassa tapauksessa joudut katsomaan kun lapsi kuolee - onneksi näin käy kuitenkin harvemmin. Tämä on aivan hirvittävän vaikea asia ja ajattelee asiaa kummalta kannalta vain siinä on paljon tärkeitä pointteja, toivon kuitenkin että ymmärrät tämän tekstin kautta paremmin myös niitä jotka toivovat ettei itse tarvitsisi aborttia suorittaa toiselle. Tottaki työn puitteissa tehdään mitä pitää ja toimitaan ammatillisesti ja tasavertaisesti.

    VastaaPoista
  2. Abortti on yksi vaikeimmista terveydenhuollon eettisistä kysymyksistä, siihen liittyy ihan hirvittävä määrä tunteita, mielipiteitä ja uskomuksia.
    Minä olen sitä mieltä, ett meillä jokaisella tulisi olla oikeus päättää, osallistummeko abortin tekemiseen. Sitä ei voi edes verrata siihen, että kieltäytyisimme hoitamasta jotakuta jonkun asian vuoksi. Itse asiassa koko aborttihan sotii juuri sitä vastaan, mitä me hoitajina ja lääkäreinä pyrimme ja haluamme tehdä. Terveyden edistäminen, sairauksien hoitaminen ja ennaltaehkäisy, terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen jne... Aborttihan päättää jonkun elämän. En itse ota tässä nyt kantaa aborttiin suuntaan enkä toiseen, mutta toivon, että tämä herättäisi sinua hieman pois tuosta mustavalkoisesta ajattelusta.

    Kun me aloittelimme kätilöopintoja yli 10 v sitten, ei varmasti monellekaan ollut tullut edes mieleen, että nuo abortitkin saattavat kuulua kätilön toimenkuvaan. Mehän lähdimme opiskelemaan ammattiin, jonka pääasiallinen tehtävä oli syntymän edistäminen ja hoito jne.

    Onneksi meillä saa töissä vakaumuksen perusteella kieltäytyä hoitamasta keskeytyspotilaita. Tai siis sellaisen kätilön ei tarvitse toteuttaa ko. hommaa. Toki hoidamme ja pidämme huolta kaikista potilaista.
    Minusta se on rikkaus, että meillä on erilaisia vakaumuksia ja mielestäni ne kätilöt ovat rohkeita, jotka omaansa puolustavat.

    Ja vielä lopuksi, en siis tässä ota mitenkään kantaa itse abortin puolesta tai vastaan. Todellakin tiedän, minkälaiset syyt aborttiin voi johtaa, enkä siis ole tuomitsemassa ketään.

    VastaaPoista
  3. ^kuten itsekin sanoit, nämä kuuluvat ammattiin _tietyillä osastoilla_. Eikös tässä kohtaa sitten ole kyseessä ihan työpaikanvalintakysymys?!? Kätilö/lekuri/hoitsu joka ei halua tehdä abortteja, on hyvä ja valitsee pestin, jossa abortit eivät kuulu toimenkuvaan. Ei sitä missään muussakaa duunissa valikoida mitä hommia hoitaa ja mitä ei, vaan valinta tehdään jo siinä kohtaa kun valitaan työpaikka.
    Olen Annukan kanssa samaa mieltä, että lakimuutos aiheuttaisi potilaille ahdistavia tilanteita, abortti on varmasti aina ja kaikille vaikea asia, ja siinä kohtaa kun sairaalaan saakka uskaltautuu, hoitohenkilökunnan "siirrän sut tolle toiselle ku mä en haluu tätä sun asiaa hoitaa"-tuomiot tuskin ovat kenenkään potilaan psyykeelle hyväksi...

    VastaaPoista
  4. Gemma todelliauudessahan åotilas ei varmasti huomaisi omassa hoidoossaan mitään muutosta. Työvuorot suuniteltaisiin niin, että etukäteen on valittu kuka potilasta hoitaa missäkin vuorossa. Ei se niin menisi että ei sua nyt täällä kukaan halua hoitaa - ei tietenkään.

    VastaaPoista
  5. Hyvä teksti. Mä olen vähän hämmentynyt enkä vielä tiedä olenko puolesta vai vastaan -mutta vastaan oleva osa minusta allekirjoittaa tämän tekstisi täysin. Mä uskon, että niinkuin monessa muussakin asiassa, myös tässä aate lähtee leviämään, vaikka kovasti huduetaan että nyt keskustellaan vain abortista. Niin NYT keskustellaan, mutta jos tästä tulee ennakkotapaus, niin hyvin suurella todennäköisyydellä alkaa putkahtelemaan milloin mistäkin ammatista samanlaisia vaatimuksia ja sitten ollaan taas kaulaa myöten siinä itsessään kun kukaan ei halua hoitaa niitä epämiellyttäviä tehtäviä omassa työssään, traumatisoivia asioita joutuu kohtaamaan monessa muussakin ammatissa ja tehtävässä. Kyllä nämä on ammatinvalinta -ja viimekädessä työpaikanvalintakysymyksiä. Itsekkään en kouluttautunut lähihoitajaksi vaikka siinä ammatissa on monta itselleni luontevaa seikkaa, koska tiesin etten kykenisi sitten siihen kääntöpuoleen. Näitä asioita pitää vain jokaisen miettiä silloin, kun koulu- tai työpaikkaa hakee...

    VastaaPoista
  6. Ei kai tälläistä ongelmaa olisi jos raskauksia ei saisi enää kolmannen kuun jälkeen keskeyttää. Paitsi tietenkin niissä tapauksissa kun on kyse lapsen kuolemasta, sairaudesta tai kehityshäiriöstä, jonka vuoksi lapsi ei pystyisi eläämään ihmisarvoista elämää. Noissa tapauksissa ymmärrän abortin täysin, koska se tehdään lapsen etua ajatellen, mutta äidin/isän omista syistä tehtyä myöhäistä aborttia jollain erikoisluvalla en ikimaailmassa pysty ymmärtämään. Eikä mielestäni kenenkään tarvitse sellaista suostua tekemään. Hoitohenkilökunnan tehtävä on edistää elämää eikä lopettaa sitä siksi, että on esimerkiksi oltu välinpitämättömiä ehkäisyn suhteen, tultu raskaaksi, eikä nyt vaan halutakkaan lasta. Abortti tulisi siinä tapauksessa tehdä HETI tai sitten miettiä eri vaihtoehtoja lapsen syntymän jälkeen.

    VastaaPoista
  7. Oon sun kanssa täysin samaa mieltä! Huojentavaa lukea etten ole mielipiteeni ja ajatusteni kanssa yksin. Hyvä postaus :)

    VastaaPoista
  8. En missään nimessä väitä, että kätilön työ olisi pelkkää aborttien tekemistä. Mutta se on yksi osa-alue, mitä tietyissä yksiköissä kätilötkin joutuvat tekemään/hoitamaan/seuraamaan. Osa sitä työtä. Kyllä mielestäni silloin pitää jo opiskellessa pohtia tätä asiaa ja miettiä, onko siihen itse valmis. Silloin kannattaa jättää tulevaisuudessa hakematta siihen työpaikkaan, jossa abortteja tehdään.

    Omasta mielestäni ei vain ole oikein, jos joku ammattikunta alkaa "valkkailemaan" työtehtäviä, koska ne tuntuvat omasta mielestä pahalta. Mitä se tekee niille, jotka sitten suostuvat tekemään kaikkia työtehtäviä? Kaikki abortit kasautuvat samojen hoitajien harteille ja he ylikuormittuvat ikävistä tunteista.
    Eikä tämä kieltäytyminen välttämättä tuota haluttua tulosta pienillä paikkakunnilla, joissa potilas saattaa joutua odottamaan haluamaansa toimenpidettä, kun paikalla ei yksinkertaisesti ole ketään, joka sen suostuisi tekemään. Abortti on niin herkkä sen läpikäyvälle, etten soisi sitä kenellekään, että sen saamista pitäisi anella.
    Mielestäni tämän asian pystyy hoitamaan niin, etteivät ne kätilöt, jotka eivät abortteja halua tehdä/seurata/hoitaa yksinkertaisesti hakeudu sellaisiin yksikköihin ja työtehtäviin, joissa niitä tehdään. Kuten itsekin sanoit - kätilön työ on myös niin paljon muuta.

    VastaaPoista
  9. Miten toimisit tilanteessa, jossa abortti on välttämätön äidin hengen pelastamiseksi?
    Siinä kun on tilanne, missä pitää "tappaa" pelastaakseen jonkun toisen.

    VastaaPoista
  10. Kiitos kommentistasi :)

    VastaaPoista
  11. Kiitos erinomaisen hyvästä kommentista!

    Mullakin kesti muutama päivä muodostaa oma mielipide tästä aiheesta. Mun piti lukea monta eri näkökantaa ja argumenttia ennen tätä.
    Ja kyllä, ymmärrän "sen toisen kannan", mutta en vain ole sen kannalla. En millään tapaa halua dissata niitä kätilöitä, jotka haluavat kieltäytyä tälläisestä työtehtävästä.
    Mutta kuten sanoit - tämä saattaa saada aikaiseksi lumipalloefektin ja esim. sitten poliisitkin kieltäytyvät ampumasta, koska se on väärin.

    Jokaisella on oikeus valita oma työpaikkansa ja en ole vielä kuullut, että ketään pakotetaan työpaikassaan olemaan, jos se aiheuttaa ahdistusta ja pahaa oloa.

    VastaaPoista
  12. Mä en itse halua ottaa minkäänlaista kantaa siihen, että minkä takia abortteja tehdään - se on ihan toinen asia, eikä oikeastaan liity tähän ollenkaan. :)

    VastaaPoista
  13. Kiitos Laura <3

    On todellakin mukava kuulla, että joku muukin ajattelee samalla tavalla! :)

    VastaaPoista
  14. Olen täysin samaa mieltä sun kanssa! Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omasta elämästä. Jos henkinen elämäntilanne ei kestä parhaillaan lasta, niin silloin ei lääkärin kuulu saada päättää asiasta. Toki adoptio on aina mahdollinen, mutta onko sekään sitten kuitenkaan reilua raskaana olevaa kohtaan joka ei haluaisi lasta? Välittäisikö henkilö tekemisillään kasvavasta sikiöstä?
    Itsekin olen vanhuspuolella tehnyt töitä. Rankkaa puuhaa, alkuun tykkäsin työn kuvastani, mutta pakko se oli luovuttaa työn suhteen, koska jos työnkuva ei loppujen lopuksi ole mieluinen, miksi minun täytyisi saada päättää miten mikäkin työ tehdään. Ammatinvalinta kysymys niinkuin sanoit. Kun asiasta tuli ekan kerran jossain juttua, paasasin miehellenikin asiasta, ettei lääkäreiden kuulu saada päättää tällaisia asioita. Jos kyseinen laki tulee voimaan, tulee se myös varmasti lisäämään kotona itse tehtyjä jopa itselleen vahingollisia raskeudenkeskeytyksiä. Sitäkö tällä lakimuutoksella sitten kaivattaisiin?
    Jos uskonto ja omat periaatteet ei kestä abortteja, menee sitten sellaiselle osastolle töihin jossa kyseisiä hommia tehdä, tai ei sitten tee tätä työtä ollenkaan!
    Pistää niin vihaksi tämä asiaksi..

    VastaaPoista
  15. Oon sun kanssa täysin samaa mieltä :)

    VastaaPoista
  16. Mä en usko siihen että tämä johtaisi siihen, että aborttia joutuisi anelemaan, kyllä tekijöitä piisaa. Käytännössä nytkin työpaikoilla pystytään kuitenkin aika pitkälle sopimaan kuka hoitaa ja kuka ei. Kyllä ne työvuorot suunitellaan niin, että aina on joku joka hoitaa. Ehdottomasti olen samaa mieltä kanssasi siitä, että voi hakeutua sitten toiselle osastolle töihin. Itselläni ei missään vaiheessa ole ollut tarkoitus eikä halua hakeutua naistentaudeille töihin, muut osastot kiinnostavat paljon enemmän. Toimakseen tämä vaatisi kuitenkin sen, että osastoja ja niiden henkilökuntaa ei yhdisteltäisi. Mielestäni tämä abortti asia on kuitenkin melko radikaali ja sitä ei voi ihan tosta noin vain verrata muihin ongelmatilanteisiin, varsinkaan eri ammatteihin. (En nyt sano että sinä olisit näin tehnyt, mutta kun kirjoituksia tästä aiheesta on muissakin blogeissa seurannut niin aikamoisia vertauksia on nähnyt)

    VastaaPoista
  17. Mimma mun on pakko kommentoida vielä sullekkin koska mua pistää vähän vihaksi tuo ajattelutapa, anteeksi että sanon sen suoraan. On hyvä että asioista ollaan eri mieltä ja saat vapaasti olla sitä mieltä mitä olet ja en nyt halua mitenkään ilkeillä sinulle, en todellakaan. Mä ymmärrän kyllä myös tämän näkökulman että kuuluu työnkuvaan, ei voi alkaa valitsemaan. MUTTA kyllä mun mielestä jos henkinen elämäntilanne ei kestä lasta niin silloin täytyy pikkasen miettiä että harrastaako sitä seksiäkään ollenkaan, siitä kun voi olla seurauksena lapsi. Teinithän eivät tälläisiä ajattele se on valitettavaa, jossakin siis seksivalistuksessakin mättää ja pahasti. Toki on sitten asia erikseen raiskaukset, hyväksikäytöt yms, mutta edelleen se lapsi on syytön siihen kaikkeen, mielestäni adoptio voi olla oikein hyvä vaihtoehto. Jos mietitään onko adoptio oikein raskaanaolevalle joka ei halua lasta, niin voidaan yhtä hyvin miettiä onko abortti oikein sikiölle joka on syytön siihen ettei äiti huolehtinut ehkäisystä? Edelleenkään en usko, että tämä lakimuutos aiheuttaisi minkäänlaisia ongelmia aborttia haluaville, koska kyllä näitä tekijöitäkin hoitohenkilökunnasta löytyy. Kätilöliitonpuheenjohtajakin on sanomut ongelman olevan loppupeleissä aika marginaalinen, asiat saadaan sovittua työpaikan sisällä. Ennemmin uskon potilaan saavan hoitajakseen ihmisen joka on sinut asian kanssa ja valmistautunut hoitoon kunnolla. Mutta samaamieltä olen siinä, että sitten voi hakeutua jollekkin muulle osastolle töihin kuin sellaiselle missä abortteja tehdään.

    VastaaPoista
  18. "jos henkinen elämäntilanne ei kestä lasta", mitä lapsi kestää?22. marraskuuta 2014 klo 1.37

    Rakas Taivaan Isä. Kiitos että varjelit minua biologisen äitini mahassa. Kiitos ettet antanut hänen tehdä aborttia vaikka hän olisi halunnut. Kiitän siitä lääkäristä, kuka vaati että teoista kannetaan seuraukset, vaikka ikä tai henkinen vointi ei riittäisi huolehtimaan uudesta elämästä. Kiitos että sain syntyä tähän maailmaan, pikkukeskosena, ja sain hyvää hoitoa. Kiitos että annoit minulle neljän kuukauden iässä uuden äidin ja isän, jotka kasvattivat minut omanaan. Kiitos että olen saanut omia lapsia. Auta minua ymmärtämään ihmisiä, jotka eivät osaa ajatella minun asemassani asioita. Auta muita ihmisiä ymmärtämään minun tuntemuksiani, sikiönä ja vauvana joka ei ollut toivottu, ei sopinut vanhemilleen eikä heidän elämäntilanteeseensa, ja jonka monet hoitajat jättäisivät hoitamatta tänä päivänä. Kiitos että saan kiittää sinua tässä hetkessä elämästäni koko sydämestäni, sinulle jokainen elämä on arvokas! :) <3

    VastaaPoista
  19. Mä en ota kantaa ollenkaan siihen, onko abortti oikein vai ei. Tai mikä on hyvä peruste abortin saamiselle - se on täysin toinen asia ja aihe.
    Mun kannanotto käsittää tämän uuden kansalaisaloitteen, jonka perusteella hoitohenkilökunnan tulisi saada kieltäytyä aborttiin osallistumisesta.

    Mutta olet oikeassa siinä, että ns. kotiabortit tulisivat varmasti yleistymään, jos aborttia haluavalla on sellainen olo, ettei häntä halua auttaa kukaan.

    VastaaPoista
  20. Kiva kuulla Salla! :)

    VastaaPoista
  21. Työntekijöitä ei kyllä mielestäni piisaa missään hoitoalalla... Pohjois-Suomessa on kuitenkin asiat todella erilailla kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa, jossa sairaaloita ja työntekijöitä on enemmän. Pienillä paikkakunnilla ei työntekijöitä ole missään tarpeeksi ja jos niistäkin vähistä kieltäytyvät kaikki aborttien teosta, niin minne potilaan tulisi hakeutua?
    Jokaisella on kuitenkin oikeus tulla hoidetuksi.

    VastaaPoista
  22. Kiitos kommentistasi. Tässä tekstissäni ei kuitenkaan ole kyse siitä, onko abortti oikein vai väärin - en ota kantaa siihen keskusteluun ollenkaan.

    VastaaPoista
  23. Hyvä teksti, olen täysin samaa mieltä kanssasi!

    VastaaPoista
  24. Olen todellakin samaa mieltä kanssasi! Ei muuta, halusin vain, että tiedät, ettet ole asiasi kanssa yksin:)

    VastaaPoista
  25. Olin tarkottanut oman kommenttini siis vastaukseksi tuolle ekalle kommentoijalle (Layne), silloin et vielä ollut julkaissut näitä muita kommentteja tähän niin se näytti menevän oikeaan kohtaan mutta nythän se menikin sitten ihan höpsöön paikkaan:)

    VastaaPoista
  26. Joo siis todellakaan ei työntekijät piisaa hoitoalalla, mutta tarkoitin sitä että oman kokemuksen mukaan suurin osa kätilöistä ei kuitenkaan olisi kieltäytymässä, eli näin ollen näitä tekijöitä kyllä olisi.

    VastaaPoista
  27. Kiitos, kiva kuulla :)

    VastaaPoista
  28. Mukava kuulla! Näitä kyllä aina kirjottaessa miettii, että onkohan joku edes samaa mieltä.. :)

    VastaaPoista
  29. Kommentit menee aina aikajärjestyksessä.. Kannattaakin juurikin käyttää tuota "vastaa" namiskaa, jos haluaa kohdistaa kommentin jollekin tietylle henkilölle :)

    VastaaPoista
  30. Se ei välttämättä näin ole pienillä paikkakunnilla, kuten jo mainitsin.. :/

    VastaaPoista
  31. No minä oletettavasti toimisin äidin hengen pelastamisen vaatimalla tavalla. Niin kuin tuossa aiemmin laitoin, en ottanut siinä kantaa vars. aborttiin tai siihen miten itse toimisin. Edelleen haluan painottaa sitä, että meillä on oikeus valita vakaumuksen perusteella. Tätä kun ei tosiaan voi verrata "jostakin ikävästä työtehtävästä" kieltäytymiseen. Tämä on jotakin, jonka joku todella kokee olevan väärin. Sama asia voisi olla esim. eutanasiaa ajatellessa. Meillä kaikilla on varmaan jonkinlainen käsitys siitä, onko se oikein vain väärin, mutta tuskin kenenkään kuuluisi siihen osallistua ilman, että on ihan sinut asian kanssa. Tietysti tylsä esimerkki, kun näitä ei Suomessa tehdä...sattuneesta syystä, mutta ajatus on verrattavissa.
    Ja sen takia vastasin että oletettavasti, sillä minun urani aikana ei ole koskaan ollut tilannetta, että abortti olisi jouduttu tekemään äidin hengen pelastamiseksi. Yleensä ne äidit, joiden hengen raskaus tai synnytys saattaa vaarantaa, ovat ihan tietoisesti tulleet raskaaksi omasta vapaasta tahdostaan ja useimmiten lääkärien ohjeistuksen vastaisesti. Tai sitten vaan on jotenkin muuten löydetty keinoja hoitaa äitiä ja raskautta.
    Näitä vakaumukseen liittyviä asioita on aina vaikea ymmärtää silloin, kun itsellä ei ole mitään vars. vakaumusta tai ainakin jos oma ajatus on ihan erilainen. Tärkeintä olisikin ymmärtää se, että meillä todella on erilaisia ajatuksia elämästä, kuolemasta ja esim. uskonnosta ja pyrittäisiin kunnioittamaan toistemme vakaumuksia. Kaikkea ei tarvitse, eikä pidäkään ymmärtää, mutta voimme ymmärtää sen, millaisia ajatuksia taustalla on.
    Kiitos rehellisistä mielipiteistäsi ja mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
  32. "Pari sanaa abortista"25. marraskuuta 2014 klo 12.41

    "en ota kantaa onko abortti oikein vai ei" HAH :D

    VastaaPoista
  33. "Pari sanaa abortista"25. marraskuuta 2014 klo 12.49

    "Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää OMASTA elämästä. Jos henkinen elämäntilanne ei kestä parhaillaan lasta, niin silloin ei lääkärin kuulu saada päättää asiasta."

    JOS lääkärin henkinen elämäntilanne ei kestä parhaillaan abortin tekemistä, niin ei muiden kuulu saada päättää asiaa. jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omasta elämästää, mutta tulisi huomioida, että kaikki päätökset eivät välttämättä koske vain yhden ihmisen elämää. Eikä tässä lääkäri olisi päättämässä ettei aborttia tehtäisi, vaan ettei juuri hän sitä tekisi.

    VastaaPoista
  34. Melkein jo innostuin liittymään blogisi lukijaksi, mutta tämä teksti kyllä aiheuttaa sen että lukeminen jää tähän. Niin mustavalkoista ajattelua. Kätilöt valmistuvat ammattiinsa, koska heillä on kutsumuksena auttaa lapsia mahdollisiman turvallisesti elämään. Kuinka kaukana tästä onkaan abortin tekeminen! Ei todellakaan saisi siis olla ammatinvalintakysymys. Eikä kaikkialla ole mahdollista valita työtehtäviään, osasto saattaa olla kiertävä ja etenkin uran alussa saliin on vaikea päästä, tehtävät täytyy usein aloittaa juurikin naistentautien osastolta.

    En ollenkaan ymmärrä tuota hoitamatta jättämis -perustelua. Et ilmeisesti ymmärrä asiaa lainkaan lapsen ja kätilön näkökulmasta. Jos äidillä kerta on oikeus päättää elämästän ja teoistaan, miksi ei kätilöllä ole? Kuinka monta mahtavaa ja työlleen omistautunutta kätilöä menetämme siinä että asiasta tehdään ammatinvalintakysymys? Ja kuinka paljon oikeasti on niitä joilla on vahva vakaumus, tuskin suurella osalla. Kunnioitetaan heidän omatuntoaan! Todennäköisesti harvoin tulisi vastaan tilannetta jossa työvuorossa ei ole ketään joka pystyisi tekemään, varmasti silloin joku tekisi, ei äitejä varmasti hoitamatta jätettäisi! Ainakin pitäisi olla mahdollisuus kieltäytyä, jos hoito on muuten järjestettävissä!

    VastaaPoista
  35. Yhdyn aivan täysin Laynen ajatuksiin! Ihanaa että on myös ihmisiä jotka näkevät sen toisen puolen

    VastaaPoista
  36. Kirjoitin tekstin täysin tarkoituksella mustavalkoiseksi. Sillä tämä on mielipideteksti, enkä halunnutkaan kirjoittaa kuin yhdestä näkökulmasta. Pohdin omaa kantaani useamman päivän ja tähän päädyin. Toki olisin voinut sen pehmeämmin kirjoittaa, mutta miksi olisin?
    Aiheen on tarkoituskin luoda keskustelua ja pistää ihmiset ajattelemaan.

    Kuten jo aikaisemmin olen useaan otteeseen sanonut, etten ota tässä kantaa abortin oikeudenmukaisuuteen tai ota kantaa ollenkaan siihen, onko abortti oikein. Joten en ole ajatellut lapsen näkökulmasta. Eikä tätä aihetta pystykään käsittelemään lapsen näkökulmasta. Se on mahdotonta.

    Kätilöt tekevät niin paljon muutakin kuin auttavat synnytyksissä. Joten en usko, että kukaan menettäisi yhtään mitään.. En usko, että olet ajatuksella tekstiäni edes lukenut.

    On rikkautta ja viisautta antaa jokaiselle oma mielipide. Olen mielenkiinnolla lukenut muiden mielipiteitä, mutta samalla myös pysynyt omassani. En ole kenellekään "toisinajattelijalle" suuttunut tai alkanut tiuskimaan. Toivon myös, että omalle mielipiteelleni annetaan oma sijansa - se tuskin on sinulta pois, mitä minä ajattelen. Maailmaan mahtuu mielipiteitä ja onneksi mahtuu! Olisi kamalaa, jos kaikki ajattelisivat samalla tavalla.

    VastaaPoista
  37. Mielipideteksteissä voi kyllä tarkastella asiaa monelta kannalta. Ja kyllä luin tekstisi ehkä liiankin ajatuksella, enkä siitä löytänyt tilaa muunlaiselle mielipiteelle!

    VastaaPoista
  38. Etkä myöskään anna tilaa tai hyväksyntää omalle vakaumukselle, mikä tässä eniten loukkaa.

    VastaaPoista
  39. Mielestäni oli työ mikä tahansa (poissulkien kirkollinen ja vakaumukseen liittyvä työ), pitää omat henkilökohtaiset uskomukset ja vakaamukset jättää kotiin.
    Aivan kuten kirjoitin.

    En lähde nyt valitettavasti mukaan yritykseesi haastaa riitaa. Voit sitä tehdä jossain muualla.

    Oikein hyvää joulunodotusta sinulle!

    VastaaPoista
  40. En tosiaan yritä haastaa riitaa, vaan herätellä ajattelemaan asian toista puolta. Ongelman ydin taitaa vain olla siinä ettet ymmärrä vakaumuksen syvyyttä. Sama kuin käskisit jättää sydämen ja sielun kotiin! Mutta antaa olla, hyvää joulua myös sinne.

    VastaaPoista
  41. Mulla ei ole minkäälaista ongelmaa tämän asian kanssa :D
    Kuten olen jo maininnut, en ole mielipidettäni muodostanut hetkessä, vaan monen faktatiedon perusteella. Enkä ole yksin mielipiteeni kanssa. Joten ehkä se ongelma onkin siinä, ettet itse taida ymmärtää, ettei meitä kaikkia saa käännytettyä siihen samaan mielipiteeseen, mitä sinulla on.

    VastaaPoista
  42. Voi helvata. Tämä hoitaja sai PTSDn, mikä ei ole mikään pikku juttu!!! Eikä kokemastaan pääse noin vain yli!
    ihmiset on niin erilaisia. Toiset ovat herkempiä kuin toiset ja jotkut ovat taas kylmäpäisempiä. Että olisit tämän seikan ottanut huomioon.

    VastaaPoista
  43. Pelkäämääsi lumipalloefekti on todella huono argumentti lakimuutosta vastaan, sillä sille ei ole mitään perusteita. Samaa argumenttia käytetään usein tilanteissa, joissa muuta vastustusta ei voida keksiä. Esimerkiksi homoliittojen vastustajat argumentoivat sillä, että homoavioliiton hyväksyminen saattaa johtaa myös esimerkiksi pedofilian hyväksymiseen. Ei pidä paikkansa.

    Sitten asiasta: Kätilöliiton mukaan kyse on "äärimmäisen marginaalisesta asiasta". Toivoisin että lukisit tämän artikkelin.

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014111718842673_uu.shtml

    Artikkelissa todetaan, että käytännössä aina hoitajat, jotka eivät tahdo tehdä raskaudenkeskeytystä, voivat järjestää työnsä niin, etteivät kyseiseen tilanteeseen joudu. Miksi sitten ei lailla varmistettaisi, että näin varmasti pääse käymään, jos asia toimii jo näin käytännössä, eikä ongelmatilanteita muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ole? Varmistettaisiin noille poikkeuksillekin mahdollisuus säilyttää mielenterveytensä työtä tehdessään.

    Kaikki kauhuskenaariot pienistä sairaaloista joissa aborttia tekevää ei löydy, ym. ovat vain teorioita, joiden todenperäisyyttä ei kukaan ole tutkinut.

    "Kätilöliitossa ei koeta ongelmaksi sitä, jos laki omantunnonvapaudesta tulisi voimaan". Mikä syy on sitten vastustaa lakimuutosta?

    Itse en ymmärrä, että ketään pakotettaisiin raskaudenkeskeytyksiin. Abortin oikeudenmukaisuus ja sen toteutus ovat täysin eri asia. Toivottavasti ymmärrät että joillekin ihmisille abortin teko on yhtä traumaattista kuin terveen vastasyntyneen lapsen tappaminen. Harvalle, mutta niitäkin löytyy. Kuten yksi kommentoijista kirjoittikin, post-traumaattinen stressioireyhtymä ei ole mikään pikku juttu.

    Toivoisin että kätilö, joka näyttää joutuvan kyseiseen tilanteeseen, menisi rohkeasti työterveyslääkärille ja kertoisi mielenterveytensä olevan vaarassa.

    VastaaPoista
  44. Olin opiskeluaikana pitkiä pätkiä naistentaudeilla töissä. Koska en ollut vielä valmis sairaanhoitaja, ei minulle tullut hoidettavaksi abortin aloittamista. Toki hoidin potilaita, joilla oli "hoito" vauhdissa. Kun valmiatuin olisin saanut jatkaa töitä siellä, kysyin esimieheltä kuitenkin onko minun pakko osallistua aborttien tekemiseen ja vastaus oli että on. Itselläni on suvussa sairas lapsi, joka kuoli sairauteensa ja itselläni lapsettomuusongelma. En kertakaikkiaan voinut hyväksyä aborttia enkä voinut ottaa sitä tunnolleni. Tottakai hoidin nämä potilaat. Tilanne meni siihen, että jouduin kieltäytymään työstä vaikka muuten työ oli ihanaa. Meidän osastolla ei koskaan tullut tilannetta, että nämä potilaat olisivat jääneet hoitamatta, koska ikinä nämä potilaat eivät vain astele sisään, vaan ne hoidetaan suunnitellusti,jolloinka myös työlista määritellään niin että on hänelle hoitaja. On todella kurjaa ettei voi tehdä rakastamaansa työtä, koska siitä tulee omantunnontuskia. Ja loppuviimein näitä abortteja ei edes päivittäin tule, eli kurja jos kätilö joutuu sen vuoksi vaihtamaan työpaikkaa tai ammattia että joutuisi satunnaisesti hoitamaan abortteja. Miettikää asioita niin, että ne olisivat omalla kohdallanne. Avartaa monesti ajattelua!

    VastaaPoista
  45. Kannatan lukemaan teksti uudelleen läpi ja vaikkapa perehtymään siihen kohtaan, missä ko. artikkelin hoitajasta puhuin.

    VastaaPoista
  46. Kiitos kommentistasi.

    VastaaPoista
  47. Kiitos kommentistasi.

    VastaaPoista