Mun miehellä on vauvakuume

Tulin eilen koulusta, halin tyttöjä vuorotellen ja otin Ellen syliin. Mies siinä voivotteli, että ompas neiti kasvanu ja olipas se vauva nykyään niin eivauva.
Sitten se tuli - lause, jota en kyllä todellakaan uskonut mieheni suusta tulevan. En nyt, huomenna tai koskaan.


"Tässähän ihan tulee vauvakuume. "


Say what?!???
Me ollaan jo Linaa yrittäessä päätetty, että Linan jälkeen syntyy vielä yksi ja siihen se sitten loppuu. Ellen syntymän jälkeen lapsiluvun jääminen neljään on ollut täysin oikea päätös ja tunnen ensimmäistä kertaa elämässäni tyytyväisyyttä siitä, että mulla on just nää typyt. Ei kolmea, ei viittä. Ei tietoakaan vauvakuumeesta. Ei nyt, ei viiteen vuoteen. Aiheesta kirjoitin erillisen postauksen.
Luulin, että tunne on yhteinen.


Mies ei ilmeisesti ole vielä ollut tarpeeksi kauaa koti-isänä, kun luulee jaksavansa viidennen vauvan ja kolmannen vaippahousun vastaanottaa tähän perheeseen. Tai sitten se on ollut liikaa lasten seurassa ja kuvittelee nyt olevansa suurperheen superäiti?


Naureskelin miehen mukavauvakuumeelle ja sanoin, ettei enempää tule ja sen kanssa miehenkin pitää elää.
Mutta tuo pirulainen mainitsi vauvanteon useammankin kerran illan aikana. Mikä sitä vaivaa?


Käyn koulun jälkeen hakemassa ehkäisyneuvolasta sterilointiesitteitä.
Tai vaikka vauvanuken - miehelle.

Ei kommentteja