Uusia tuulia

Kuten aikaisemmin tuossa mainitsin, niin kesä on ollut todellista itsetutkiskelun aikaa. On tullut mietittyä todella paljon sitä, mitä tältä elämältä ihan oikeasti haluaa. YOLO ja sillee. 
Olen ottanut pitkästä aikaa, moneen vuoteen aikaa vain ja ainoastaan itselleni ja pidän huolen siitä, etten unohda itseäni näin pitkäksi aikaa toista kertaa. Joidenkin mielestä itseensä panostaminen on turhaa ja itsekästä, kun on lapsia. Itse olen sitä mieltä, että kun äiti on onnellinen ja kuosissa, ovat lapsetkin onnellisia!  Miten voi pitää muista huolta, jollei pidä itsestään huolta?

Blogin puolella mistään maata mullistavasta ei tällä erää ole kyse. Blogi jatkaa elämistä ja kehittymistä, kuten tähänkin saakka. Ulkoasu sai kuitenkin uuden piristyksen - tykkään itse tästä uudesta todella paljon!
Ainoa sisällöllinen muutos on, että minä näyn enemmän blogin puolella. Lapset pysyvät matkassa mukana kuten tähänkin saakka, mutteivät enää ole vain ja ainoastaan päätähtinä. Se ei kuitenkaan tarkoita mitään ootd-postauksia ja meikkivinkkejä. Niihin minusta ei ole.. 
Kuitenkin etsin myös jatkuvasti uusia tapoja kehittää itseäni myös blogin puolella. Kirjoittaminen on kuitenkin aika pitkälti tällä hetkellä sitä, mitä haluan myös tulevaisuudessa tehdä - paljon.

Radikaalein muutos on kuitenkin tapahtunut ammattiosastolla, elikkä opiskelupuolella. Irtisanoin itseni ammattikorkeasta ja vaihdoin täysin kokonaan alaa. Uutta alaani en vielä uskalla ääneen hehkuttaa, sillä en ole vielä päässyt opiskelemaan ja tällä hetkellä odottelen lokakuuta ja tietoa sisään pääsystä. Pitäkää isosti mulle peukkuja!! 
Ala on kuitenkin sellainen, josta olen haaveillut jo hyvät 10 vuotta, mutten ole uskaltanut asialle mitän tehdä. En ole ehkä ollut aikaisemmin valmis siihen ja jotenkin aina on ollut jotain muuta.. Nyt kuitenkin päätin, että tehdään haaveista totta! Hoitoala sai siis jäädä, keskityn jatkossa hoitamaan itseäni ja omia lapsiani. 
Miksi jatkaisin alalla, joka ei ole saanut minuun sitä ammatillista kipinää pitkään aikaan? Mielummin teen elämässä niitä asioita, joista olen haavellut, enkä mieti mitä olisi pitänyt tehdä... Elän unelmaani, en unelmoi elämääni. 

Joten yksityiselämässä on meneillään isojakin muutoksia! Odotan todella innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja toivon erittäin paljon, että pääsen aloittamaan tammikuussa uuden ammatin opiskelemisen! 

Nyt täällä jatketaan näissä helteissä sulamista.. Meillä on ollut jo neljä päivää varjossa yli 30 astetta! Ulosmenemisestä ei voi haaveillakaan, kun sisälläkin on jo aivan liian kuuma pikkuneideillä... 

Mitäs sinne teille kuuluu?

7 kommenttia

  1. Tsemppiä tulevaan :) On rohkeaa ja hyvä asia lähteä kohti asioita, joita oikeasti tahtoo. Turha se on elämässä tehdä asioita, jotka ei tunnu omalle.

    VastaaPoista
  2. Vitsi täällä pidetään isosti peukkuja pystyssä ! Toivottavasti opiskelupaikan kanssa tärppää <3

    VastaaPoista
  3. Peukut o pystyssä, että pääset kouluun :) kiinostavaa mikä ammatti on kyseessä :) Ehkä se kuullaan myöhemmin.

    VastaaPoista
  4. Kiitos! :)

    Näin juuri! Pitää vaan uskaltaa hypätä tuntemattomaan :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos! :)

    Aivan varmasti tulen siitä juttelemaan ja kertomaan enemmänkin - kunhan ensin pääsen sinne kouluun sisälle :D
    Oon sen verran taikauskoinen, että jos sen sanoo ääneen, niin se ei toteudu ;) :D

    VastaaPoista
  6. Jep parempi olla vaan hissunkissun :D niin olen nimittäin minäkin taikauskoinen :D

    VastaaPoista