Pinkkiä pyykkiä

Keskustelu sukupuolineutraaliudesta ja lasten vaatetuksesta on käynyt semikuumana tässä muutaman viimeisen viikon ajan blogimaailmassa. Ajattelin iskeä oman lusikkani soppaan, vaikken nyt mitenkään todella intohimoisesti asiaan suhtaudukaan. 

Meillä asuu tällä hetkellä viisi naista, joista neljä on lapsia. Minulla ei ole hajuakaan poikalasten kanssa elämisestä, touhuamisesta, vaatettamisesta tai mistään, mikä liittyy poikiin. Joten mielipiteeni ja kokemukseni pohjautuvat vain ja ainoastaan tyttöjen kasvattamiseen. 


Meillä tytöt on tyttöjä, mutta esimerkiksi isommat omaavat jo oman tahdon ja vaatekaappi täyttyy enimmäkseen niistä vaatteista, joita he itse valkkaavat. Minä luonnollisesti ostan kahden nuorimman vaatteet, eivätkä Lina ja vauva osaa vaikuttaa omiin vaatteisiinsa vielä moneen vuoteen. 

Minä en ole kovinkaan naisellinen nainen, eivätkä tytöt ole juurikaan nähneet äitiä täysin tälläytyneenä ja laitettuna. Olen kuitenkin mielestäni hyvinkin tyylitajuinen, jos sille päälle satun. Se ei ehkä vain näy tämän nuhjuisen kotiäiti-lookin takaa tällä hetkellä...
Mutta silti esimerkiksi A:lla on kova tarve saada meikata (ei hyväksyttyä meillä) ja tekee sitä salaa kavereiden kanssa. A on myös perheen naisellisin tyttö ja tykkää pukeutua pinkkiin, vaaleanpunaiseen ja lisätä siihen jotain hieman rokahtavaa. Neidillä on todella hyvä tyylitaju, eikä äidin apua kovinkaan usein pukeutumisen kanssa kaivata. 
R taasen kyllä muodostaa oman mielipiteensä pukeutumisesta, mutta hänellä on vaatteiden kanssa mukavuus tärkeintä ja ulkonäkö tulee kakkosena. R pukeutuisi One Piece:en joka päivä, jos se olisi mahdollista. Itse näen R:n tyylin olevan boyfriend -farkuissa ja topeissa, muttei se neidille kelpaa. R:lle pitää myydä vaatteet niin, että ne ovat hänen oma ideansa, muuten naama on aika äkkiä ilmeellä "miten mä sanon äidille, että se koittaa tuputtaa mulle jotain ihan kauheaa". R saattaa myös lähteä ulos täysin sopimattomien väriyhdistelmien kanssa, koska ne vain nyt sattuvat olemaan hänen lempparivaatteitaan sillä hetkellä.. Mutta kuka sitten on sanomaan, että ne eivät sovi yhteen?


Nykyään käymme isompien kanssa yhdessä ostoksilla ja minä olen mukana lähinnä sen takia, että ostettavat vaatteet olisivat tarpeellisia ja käytännöllisiä - muuten A:n kaapista löytyisi pelkkiä pinkkejä shortseja ja R:n kaapista kokopukuja. 
Kumpikaan isommista ei suostu kovinkaan helpolla pukeutumaan hameeseen tai mekkoon. Toinen on joskus haukkunut toisen jalkoja ja siihen se mekon käyttäminen on vissiin tyssännyt. Tai sitten sen takana on jotain muuta... Joka tapauksessa neidit käyttävät mekkoja tai hameita vain juhlatilaisuuksissa, vaikka niitä kaapit tursuavatkin tällä hetkellä. Turhaan ostettuja. 


Linalla käytän ensisijaisesti käytännöllisiä vaatteita. Linan vaatekaapista löytyy "poikaväriset" navybluet shortsit, sinivalkoraidallinen t-paita ja muutama sininen mekko. Mielestäni tummansininen sopii Linalle todella hyvin. Pinkki tai vaaleanpunainen ei niinkään.. Linan vaatekaapista kyllä löytyy paljon pinkkejä ja värikkäitä alaosia, mutta hillittyjä yläosia.
Mutten ole todellakaan ajatellut vaatteita ostaessani, että "näillä Lina näyttää tytöltä ja näillä pojalta", sillä neiti todellakin näyttää välillä pojalta viipottaessaan ulkona lippiksessä ja lököhousuissa vaikka vaatteet olisivat kuinka tyttömäiset. Varsinkin, kun hiuksetkin tällä hetkellä muistuttavat enemmän Justin Bieberin ruuhkatukkaa kuin naisellista kikkarapäätä. 
Mekkoja en juurikaan Linalle pukenut ennen kuin Lina oppi kävelemään. Tänä kesänä neiti on saanut pukeutua mekkoihin ja ne ovatkin kesällä todella viileä vaihtoehto. Ehkä pidän itsekin mekkoja enemmän juhlapukeutumiseen sopivana kuin hiekkalaatikkovaatteina. Silti jostain syystä niitä on Linan vaatekaappiin kertynyt aika monta. Lie mistä sinne tullut ;) 


Vauvan vaatteissa suosin itse vaaleutta ja käytännöllisyyttä. Joku nyt voisi sanoa, ettei vaaleat vauvanvaatteet ole käytännöllisiä, mutta minä pidän enemmän siitä, että lapsi on harmonisen näköinen kuin sateenkaari. Mutta löytyypä pienimmältäkin esimerkiksi mustia bodeja ja housuja!
Hello Kitty, Bamse tai muita sarjakuvahahmoja ei meidän vauvanvaatteista löydy. Muuta kuin lahjoina saaduista vaatteista. Niitä itse käytän lähinnä pyykkipäivän vaatteina ja sellaisina, joita puetaan sitten, kun ei todellakaan mitään muuta ole tarjolla. Tove100 -mallisto on asia erikseen. 
Vauvan kanssa pidän siitä, että vauvan sukupuolen tunnistaa. Vaikken nyt vauvaa päästä varpaisiin pue vaaleanpunaiseen, niin tykkään kuitenkin laittaa jotain, mistä hokaa kumpaa merkkiä vaunuissa tuhisee.
En kauhistu, jos joku epäilee lastani pojaksi, mutta olen niin tottunut olemaan tyttöjen äiti, että kyllä se pojittelu hieman korvaan särähtää. 


Leikkejä en ole koskaan yrittänyt lapsille tuputtaa. Lelukaupasta tytöt ovat itse aina valinneet nuket, barbit ja kotileikit autojen ja legojen sijaan. Olen siis sitä mieltä, että tietyt leikit ja mieltymykset ovat varmastikin geeneissä. 


Meillä lapset saavat valita siis omat vaatteensa ja kiinnostuksensa kohteet ja silti heistä on kasvanut tyttöjä. En tuputa tyttöjuttuja, mutten myöskään poikajuttuja. Olen muutenkin vähän kaikenlaista tuputtamista vastaan, oli kyseessä sitten vaatteet tai vaikkapa uskonto. 
Mutta jos joku haluaa pukea tyttölapsensa vihreään ja ostaa hänelle pikkuautoja, niin that's fine. Ei ole minulta pois. Mutta mielestäni pitää myös antaa tyttöjen olla niitä tyttöjä ja poikien poikia, jos he niin haluavat. Ei ole väärin olla tyttö. Ei pidä väkisin koittaa kasvattaa neutraalia lasta, jos se lapsi tuntee vahvasti olevansa jompaa kumpaa sukupuolta.

Kasvatetaanko teillä lapsia, tyttöjä vai poikia?

12 kommenttia

  1. Mä oon todella huono käyttämään kovin kirkkaita värejä Samulla, paljon on just sinistä jne. Mutta mun mielestä poikien vaatevaihtoehdot on kaupassa myös todella paljon rajallisemmat kuin tyttöjen ja valinnan vapautta vähemmän. Siellä missä poikein vaatteita on yksi hyllyllinen niin tyttöjen on vastaavasti kaksi ellei enemmänkin. Mua myös naurattaa kun sanoin A:lle ennen Ennin syntymään, että minähän en likkaa pelkkään vaaleanpunaiseen ja pinkkiin pue. Kummasti silti pyykkinarulla roikkuu lähes pelkkää pinkkiä eri sävyissä :D Ei nyt ihan kokonaan, löytyy myös vähän sinistä ja valkoista ja muuta kirkasta, mutta aika pinkkipainotteista :D
    Mä haluan kanssa, että vauvasta erottaa kumpaa sukupuolta on, eli on jotain tyttömäistä tai poikamaista. Naurattaa edelleen kun Samun ollessa vauva, Prismassa joku mummeli kysyi onko poika vai tyttö. Noh Samulla oli pelkkää sinistä päästä varpaisiin ja taisi bodyssakin lukea jotain poikiin viittaavaa!

    VastaaPoista
  2. Mä edelleen ihmettelen kovasti, kuka joskus aikanaan on keksinyt nostaa sukupuolineutraaliuden "jutuksi" ja vieläpä sellaiseksi halooksi mikä on noussut. Mä itse koen että lapset ilmaisevat itse mitä haluavat, meillä maxilla on ihan itsellä tullut kiinnostus ns. mekaanisiin asioihin ja Emmillä sitten taas niihin prinsessajuttuihin. Olen myös aika monesti kuullut että vaikka äiti ja isi on kuinka yrittäneet saada pikku marjasta rekkakuskia, niin pikku marja on viimeistään päiväkori-ikäisenä ihan itse hiffannut röyhelöt, tiarat ja sen pinkin, ihanan pinkin ja glitterin ja säihkeen. En näe silti mitään pahaa siinä että tyttö vaikkapa pelaa jalkapalloa ja pukeutuu ruskeaan, siitä vain, kunhan se on lapsen, ei vanhemman tahto. Mä käytän Sophiella paljon vaaleaa, mutta myös punaista, vihreää, lilaa, turkoosia... ainoa mitä en ihan hirveesti käytä, on kirkas vaaleanpunainen ja pinkki. Ja nekin vain siksi, että musta ne värit pukee häntä kaikkein huonommin, hentoa vaaleanpunaista ja vanhaa roosaa voin kyllä käyttää. En myöskään allekirjoita sitä, että lapsen ainoat sukupuolimallit löytyy kotoa, tai sitten lapsi kasvaa jo ihan oikeesti neljän seinän sisällä. Aika harvoin meistä vanhemmista tulee muutenkaan heille mitään malleja, ennemmin tai myöhemmin lapsi alkaa kasvamaan vanhemmistaan ulospäin ja kokee senkin vaiheen, etten ainakaan halua olla kuin äitini/isäni. Isovanhemmat, päiväkodin ja koulun aikuiset, ystäväpiirin aikuiset, he kaikki luovat sitä kuvaa, ja minusta sekin on tärkeä opettaa että jokainen saa olla omanlaisensa, vaikka se sitten tarkottaisi päinvastaisi sukupuolirooleja kuin mihin on synnytty.

    Äh, pointtikin taisi kadota, se siis oli että lapsen mukaan täytyy mennä, lapsen ehdoilla. Toki aikuinen muutaman ensimmäisen vuoden säätelee esim. pukeutumista, mutta ei kyllä kukaan voi säädellä esimerkiksi lapsen kiinnostuksen kohteita, ne tulee luonnostaan ja siksi tää koko sota perinteisten sukupuoliroolien ja sukupuolineutraaliuden kannattajien välillä on vähän huvittava. Näin mä ajattelen.

    VastaaPoista
  3. Hyvä sie!! Lina on kyllä oikea söpöläinen noissa kiharoissaan! ♡

    VastaaPoista
  4. Mä taas löytäisin pojalle vaikka ja mitä ja tuntuukin, että tytöillä on sitä ainaista v.punasta röyhelöä :'D
    Mutta en osaa kotiuttaa meille mitään poikien osastolta.. yhet lenkkarit oon ostanu Linalle poikien osastolta keväällä ja nyt, kun ne olis sopivat mietin, että onko ne liian poikamaiset xD

    ...multakin Ellun ekassa neuvolassa terkkari kysyi, että kumpaa sukupuolta uus tulokas on... neidillä oli vaaleanpunainen haalari, jonka alta paistoi v.punainen body...

    VastaaPoista
  5. Näin juuri!!

    Ja mä koen vähän niinkin, että mitä enemmän lasta koittaa tuunkea mihin tahansa muottiin, sitä nopeampaa se sieltä muotista yrittää tulla pois - jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
  6. Meillä kasvatetaan lapsia, joista yksi on tyttö ja 2 poikia ;)

    VastaaPoista
  7. Meilläkin kasvatetaan lapsia. (Kolme tyttöä ja yksi poika.)
    Mulla ois postaustoive. Kiinnostaisi kovasti nähdä tuota teidän uutta kotia, olisiko sellanen mahdollista?
    Ja miten teillä muuten on sujunut kahden kerroksen väliä kulkeminen vauvan ja Linan kanssa. Muistelen että ennen Ellua, pohdit miten se käytännössä sit tapahtuu jos molemmat on känkkäränkkiä...

    VastaaPoista
  8. Kotipostauksia on tulossa, mutta vasta sitten, kun saan edes yhden huoneen valmiiksi sisustettua :D
    Sisustaminen jäi tietyistä syistä kesken ja nyt yhden ihmisen tuloilla on menty vähän sitä rataa, että tärkeimmät asiat ensin.. Loppukesästä on tarkoitus panostaa sitten vähän kotiinkin :)

    Meillä on menny ihan hyvin. Ollaan päivät suurimmaksi osaksi alakerrassa, jossa sitten nukutan molemmat päikkäreille ja Linalla on lelut alhaalla. Jos M on täällä, niin hän nukuttaa Linan yläkerrassa päiväunille.
    Yläkerrassa lähinnä nukutaan yöunet tai hengaillaan, jos mulla on esim. pyykkäämistä tms.
    Mutta kaikenkaikkiaan ei ole kyllä mitään ongelmia ollu! Tietty se olis tuhat kertaa kätevämpää, jos oltaisiin yhdessä tasossa. Esim. yöllä, kun vauva herää syömään joudun juoksemaan alas lämmittämään maidon ja sitten taas takaisin ylös syöttämään... Ja tietty rappuset pääsen vain yksi lapsi kerrallaan, joten välillä Lina protestoi tätä "äiti vie vauvan ensin" tai "äiti hakee vauvan" hommaa. Mutta olen saanut jo sellaisen rutiinin ja omat tavat kaiken tekemiselle :)

    VastaaPoista
  9. Mä kirjoitin mun Me&i fanituksesta ym. jokunen kuukausi sitten täällä:

    http://sisuvoima.blogspot.fi/2014/03/mina-ja-me.html

    ;)

    Ihana Lina <3

    VastaaPoista
  10. Täälläkin kasvatetaan lapsia, kolmea tyttöä :) Vanhimmat lapset ovat 14v ja 10v, eikä äitillä juurikaan ole sanavaltaa vaatevalintoihin. Lähinnä tuo käytännöllisyys-näkökulma, mitä itsekin mainitsit - ettei tosiaan osteta ainoastaan pikkutoppeja ja miniminishortseja ;) Vanhempi tytöistä pukeutuu omalla tyylillään, naisellisen teinimäisesti. Vaatekaapista löytyy jopa minulle lainaksi vaatteita (jos oikein nätisti pyydän, hih). Meidän 10vee sen sijaan on sporttityttö, mikä näkyy vaatetuksessa ja vaatevalinnoissakin aika paljon. Lisäksi meillä on 9kk pikkuneiti, jolle tietysti vaatteet valitsen minä. Tyttömäisiä, vaaleanpunaista eri sävyineen sekä yhtenä lempparina täälläkin tummansini-valkoraidalliset ja tummansiniset vaatteet ylipäätään. Pojista ei vaatettamisen osalta kokemusta ole täälläkään - jotenkin vaan ehkä ns. vanhanaikaisesti ajattelen, että tytöt puetaan tytöiksi ja pojat pojiksi. Siltikään en kritisoisi koskaan kenenkään valintoja omien lastensa kanssa - jokainen tekee kuten parhaakseen katsoo :)

    VastaaPoista