Ollaan vaan

Täällä ollaan! Eikä minnekään mennä... 

Elo sujuu leppoisasti kotosalla oleskellen. Perjantaina kävin kaupungilla aamupalalla siskoni kanssa ja sen jälkeen olen "kärsinyt" supistuksista, aika kovistakin, joka päivä. 
Sunnuntaina pääsin ihka oikeille treffeille, kun mut vietiin Amarilloon syömään. Ja voin kertoa, etten ole tyytyväisempi ollut pitkiin aikoihin mihinkään ravintolaruokaan! ...ehkä asiaa siivitti myös se, etten muista koska viimeksi olisin syönyt lämpimän aterian... Mutta siis tilaamani annos oli täydellinen! 


Suppareita tulee joka päivä, vähintään kerran tunnissa. Epäsäännöllisesti, mutta varmasti. Välillä on täysin "nyt lähdetään" olo, mutta sitten se himmaa ja tyssää siihen. Mutta tämä on kai ihan normaalia? Mä en tiedä, koska mulla ei oo aikasemmin ollut tällästä oloa, saati normaalisti käynnistyvää synnytystä takana. 
Mutten nyt mitenkään kyllä luota siihenkään, että tämä tästä käynnistyisi itsellään.. Jotenkin oon niin tottunut odottelemaan sitä käynnistyspäivää ja niitä kovia käynnistyskipuja. "Luonnollinen" synnytys tuntuu todella vieraalta ajatukselta. En usko niin tapahtuvan mun kohdalla. 


Lina oppii niin kauheasti uusia asioita, etten meinaa pysyä perässä! Uusin juttu on piirtäminen ja "hui"-sanan oppiminen. Aina kun tapahtuu jotain, Lina huutelee hui:ta.
Ruoan suhteen neiti on enemmänkin kuin nirso. Ilmeisesti refluksin takia ruoka pitää vieläkin olla todella sileää tai neiti alkaa kakomaan kuin viimeistä päivää.. Eikä suussa olevat kahdeksan hammastakaan auta pureskelemisessa ollenkaan. Meillä on siis todella hankalaa ruokailun kanssa ja kotiruokaa on välillä lähes mahdotonta saada syötettyä Linalle. Lihapullia ja muusia kun ei ihan joka päivä viitsisi toiselle tarjota... 


M on tällä hetkellä isyyslomalla ja pitää siis Linan isyyslomakaudelta pitämättömiä lomia pois, jotta hän voi auttaa minua Linan hoitamisessa. Tänäänkin Lina lähtee isin luokse yökylään, jotta minä saan levättyä. Tai levättyä ja levättyä.. Aina nämä "vapaayöt" menee täysin supistusten kourissa. Mun tuuria. 
Kuitenkin on hienoa, että siihen on mahdollisuus. Olisin täysin loppu ja hajalla, jollen saisi välillä keskittyä pelkästään raskaana olemiseen ja supistusten läpipuuskuttamiseen. 


Mutta täällä siis vielä ollaan. Koneen ääressä istuminen on vaan tällä hetkellä todella hankalaa ja kirjoittelu on jäänyt vähälle. Luonnoksissa odottelee parit puoliksi kirjoitetut jutut, josko niitä saisi kirjoiteltua loppuun joku päivä.. 


Huomenna lyllerrän taasen neuvolaan ja Linakin saa samalla puuttuvan rokotteen 1-vuotisrokotesatsista.

P.s. Katselin teidän veikkauksia Ellun syntymäpäiväksi ja aikaisin päivämäärä on tällä hetkellä 7.6., eli viikonloppuna!! Saataiskohan Ellu maailmaan tällä viikolla? ;)

4 kommenttia

  1. Heippa! Meilläkin 1v 2kk lapsi syö edelleen soseutettuja ruokia ja ihan pieniä palasia leipää tms. On myös kärsinyt refluksista. Kovasti jo odottelen koska "normaali" ruoka alkaisi menemään ettei aina tarvitsisi soseuttaa. Tsemppiä loppuraskauden kanssa!

    VastaaPoista
  2. Leipä meilläkin menee, jos se on pilkottu pieniin palasiin. Mutta esim. hedelmät ovat täysi kammotus. Niitä Lina ei suostu syömään tuoreina, vaikka kuinka olisi palasina lautasella....
    Kai se siitä pikku hiljaa :)

    VastaaPoista
  3. Hän on <3
    Kuvissa on vaan vähän tällänen "joka naisen morning-look" ;)

    VastaaPoista