Check-up

Täällä ollaan!

Meillä oli vauvan kanssa maanantaina LySy-käynti, joka tehdään, kun kotiudutaan sairaalasta alle vuorokaudessa vauvan syntymästä. Me pääsimme kotiin siis heti torstaiaamuna, kun vauva oli syntynyt keskiviikkona. 
Kävimme samalla labrassa tsekkaamassa todellisen bilirubiiniarvon, joka pomppi iholle tehtävän testin kanssa liikaa. Saimme sitten iltapäivästä tulokset ja meidät passitettiin vauvan kanssa takaisin osastolle, sillä arvo oli 298, kun yläraja on 300. Vietimme Ellun kanssa siis ma-ti välisen yön Tyksissä, Ellu valohoidossa ja minä valvoin omien vierustovereideni vuoksi lähes koko yön. Ah, sairaalat. Onneksi pääsimme kotiin tiistaina, kun arvot olivat hienosti lähteneet laskuun.
Tänään kontrollissa arvot olivat normaalit, mutta meidän täytyy vielä kerran huomenna käydä verikokeissa, jotta nähdään suunta, minne arvot menevät. Joten tässä ollaan pompittu joka päivä jossain, eikä oikein olla ehditty aloittamaan normaalia arkea.


Lina on suhtautunut uuteen tulokkaaseen vaihtelevasti. Ensimmäisenä päivänä Lina sai raivokohtauksia, itkukohtauksia, mustasukkaisuuskohtauksia ja joka sortin kohtauksia, mutta ne ovat alkaneet olemaan päivä päivältä vähäisempiä. Joten Lina alkaa ilmeisesti ymmärtämään, että tuo pikkurääpäle on täällä jäädäkseen. 
Lina osaa olla myös hyvin huolehtivainen siskostaan. Hän käy vierellä tsekkaamassa onko kaikki hyvin, jos vauva äännähtää. Lina auttaa äitiä vaipan vaihdossa - lähinnä ensin pöllimällä kaikki, mitä tarvitsen ja sitten tuomalla niitä pyydettäessä takaisin. 


Lina käy ohimennen silittelemässä siskon käsiä ja juttelee siskon ollessa sitterissä nukkumassa. Hän menee myös siskon viereen tanssimaan, kun tulee hyvää musaa ja nyt uutena innostuksena antaa vauvalle "ruokaa", jonka Lina tekee omassa pienessä kattilassaan. Eli hän leikkii siskon kanssa. 
Tosin vastakaikua ei juurikaan ole, sillä Ellu omaa erittäin hyvät unenlahjat ja nukkuu vuorokaudesta suurimman osan. Mutta eikös se paras leikkitoveri ole se, joka ei sano mihinkään vastaan ;) 


Odotan enemmän kuin vähän, että nämä kontrollit Tyksissä loppuvat ja pääsemme sen arjen makuun. Ei tarvitsisi rampata enää yhtään missään ja saisi yhden päivän ihan vaan olla. 
Täällä on aivan ruokottoman huonot ilmat, joten ulos ei olla päästy edes Linan kanssa. Maanantaina ehdin Linan kanssa puiston reunalle, kun soitto Tyksistä tuli. Mutta toisaalta kotiin takaisin päästyämme alkoi sataa, joten säästyimme kastumiselta. 
Toivomme siis huomattavasti parempia ilmoja!! 


Itse lähden perjantaina ekaa kertaa pitkiin aikoihin ihan yksin kaupungille shoppailemaan!! Hakusessa on pakollisia vaatteita niin lapsille kuin itsellekin (mulla ei oo housuja!!!). Jännittää miten sitä osaakaan mennä yksin ja ilman mahaa! Onneksi reissuun tuskin tuhlaantuu paria tuntia pidempään. 
Pitää varmaan ostaa myös Ellulle jonkinmoinen haalari, sillä myin Linan kevyttoppiksen kokoa 56 kirppiksellä keväällä - en todellakaan osannut kuvitellakaan, että sitä oltaisiin voitu tarvita meidän kesävauvalla!

8 kommenttia