Angry Mom

Kuten eilen kirjoittelin, tarkoituksena oli ollu pari päivää poissa koneen ääreltä - toisin sanoen olla osastolla tarkkailtavana. 

Käväsin siis maanantaina TYKSissä, jolloin sain kaksi vaihtoehtoa - joko jäädä heti osastolle tai lähteä kotiin, ottaa kipulääkettä ja palata takaisin, jos lääke ei tehoa. Mulla oli tiistaina vielä lääkärineuvola, jossa lääkäri sanoi, että minun tulee viimeistään keskiviikkona soittaa TYKSiin ja palata sinne.
Soittelin sitten keskiviikkoaamuna TYKSiin, kun lääkkeistä ei ollut mitään apua ja valmistauduin henkisesti siihen, että sinne nyt sitten jäädään tarkkailuun pariksi päivää. Josko saataisiin selvyys, miksi kärsin kovista vatsakivuista. 

TYKSiin päästyäni olin ensin sydänäänikäyrällä tunnin. Tunti, joka oli todella tuskainen - olin varma, että joko oksennan tai multa lähtee taju, sen verta kipeä olin. 
Sitten odottelin toisen reilu tunnin istuen kovalla penkillä odotushuoneessa. 

Vastassaoleva lääkäri oli täysin sama kuin maanantainakin, joten olisi luullut hänen muistavan minut, mutta hän harmitteli, ettei hänen tekstinsä ole vielä koneella, jotta olisi voinut hoitaa minua.... Kerroin, mitä hän oli maanantaina sanonut ja mitä olimme sopineet.
Lääkäri tutki minut ja vauvan. Vauvalla kaikki kunnossa - kuten aina. Eikä lääkäri nähnyt mitään syytä kivuilleni. 
Aloin jo itse tuskastumaan ja hermostumaan, kun lääkäri kysyi tuhat kertaa samat asiat ja pyysi kuvailemaan kipua tuhannella eri tavalla. Tiuskasinkin loppuun, että "mua sattuu. Ihan oikeasti sattuu". 
Lääkäri käski minun lähteä verikokeisiin ja tulla takaisin. "Siinä menee noin tunti, kun vastaukset tulevat". Idioottikin tietää, että siihen menee vähintään kaksi tuntia.....

Kävin verikokeissa, jonka jälkeen kävin kanttiinissa syömässä jotain, sillä en ollut vielä syönyt päivän aikana mitään. Palasin noin tunnin kuluttua takaisin äitiyspolin lääkärinvastaanottoon istumaan. 
Hiukan ennen kello neljää lääkäri tuli sanomaan, ettei tulokset olleet vielä tulleet, mutta hän lähtee nyt kotiin..... Ok. 
Sitten odottelin, että uusi lääkäri tulisi. Ihmisiä tuli ja meni sisään ja ulos... Hoitaja sanoi muutamaan otteeseen ohimennessään, että katselee koko aika, josko tulokset olisivat tulleet. Kunnes jossain vaiheessa tuli kysymään nimeäni, jotta voisi katsella niitä tuloksia..... 

Odotin ja odotin... 
Yli viiden tunnin reissun jälkeen uusi lääkäri tuli huoneesta käytävälle ja kertoi, että jos oloni on hyvä, niin voin lähteä kotiin. 
En enää siinä vaiheessa alkanut kertomaan "kuinka hyvä olo" mulla oli, joten sanoin ok, otin takkini ja lähdin. 

En ymmärrä MIKSI käsketään tulla takaisin. MIKSI luvataan ottaa kivun alkuperästä selvää. MIKSI sanotaan, että tule osastolle tarkkailuun. Jos lopputulos on se, että saat istua yli viisi tuntia kipujen kanssa kovalla penkillä vain ja ainoastaan sen takia, että loppujen lopuksi sut lähetetään kotiin.... 
Helvetin turha reissu, enkä ole edes tyytyväinen, että se tuli tehtyä. 

Anteeksi kiukutteluni :)

16 kommenttia

  1. Ymmärrän kyllä hyvin että kiukuttaa, kyllä kiukuttaisi minuakin. Todella kurjaa että kivulle ei edes yritetty löytää syytä ja olet joutunjut odottamaan turhaa niinkin kauan. :( Mielestäni toisen kivut olisi aina syytä ottaa tosissaan, sillä eivät he voi tietää kuinka kovia kipusi ovat.

    VastaaPoista
  2. Minkälaisia tutkimuksia olisit halunnut? Eiköhän labranäytteillä vähän niinkun yritetty asiaa selvitellä. Mutta on kyllä varmaan turhauttavaa kun ei tiedä mistä on kyse :( Se vaan taitaa olla sellaista, että jos on sinun ja vauvan vointi tsekattu, ei paljoa muuta voida :(

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa ihan liian tutuilta fiiliksiltä. Kuulostaa meidän keskussairaalan ja äitiyspolin touhulta. Luvataan selvittää mistä vaivat johtuu, mutta pomputetaan vaan aikansa paikasta toiseen ja lähetetään kotiin vaivojensa kanssa. Tullu tehtyä aika monta turhaa sairaalareissua vaan koska "ovat halunneet tutkia", mutteivat ole mitään kuitenkaan tehneet...MUR! :D

    VastaaPoista
  4. Olisit vaan jäännyt sinne ! Tavallaan tuossa lääkäri antoi sulle kaksi vaihtoehtoa : Joko jäädä tai lähteä kotiin jos olo ok? Ja lähdit kotiin. Mutta ymmärrän että taas oli paska reissu ja ärsyttävää tuo on kun sitä apua itse joutuu kinuamaan! Otat oman äidin tai vaikkapa M:n mukaan seuraavalla kerran jos ja kun et kotona pysty lepäämään ! Mutta nyt otat aikaa itelles ja laitat M:n hoitamaan edes Linan! Edelleen isot stempit täältä! :)

    VastaaPoista
  5. Olisin halunnu välttää täysin turhan käynnin.
    Olen todella sairaalakammoinen, inhoan käydä äitiyspolilla siellä vallitsevan asenteen takia ja mulle kynnys lähteä sinne on _todella_ suuri. Olisin halunnut, että jo maanantaina kerrotaan, ettei asialle tehdä mitään, jottei mun olis tarvinnut käyttää suurta energiamäärää tähän turhaan reissuun.
    Verikokeissa otettiin vain PVK, joten se nyt ei kovin kattavasti kerro kenellekään, että mikä saattaa olla vialla. Oletan, että se otettiin vain ja ainoastaan sen takia, että mulle voidaan sanoa, että "jotain on tutkittu".
    Mä en koe, että mun vointia oltaisiin tsekattu millään tavalla.

    Mua harmittaa suuresti, että miksi mulle sanotaan, että PITÄÄ tulla takaisin, jollei sillä oikeasti olekaan mitään merkitystä. Koska nyt tiedän, etten tule äitiyspolille palaamaan, vaikka mikä olisi. Käynnit siellä vaatii multa niin paljon tsemppaamista ja energiaa, etten yksinkertaisesti sellasta löydä enää tämän raskauden aikana vaikka tarve "lähteä näytille" olisikin oikea.
    Seuraavan kerran mun nenä osottaa TYKSiä vain ja ainoastaan synnytyksen vuoksi.

    VastaaPoista
  6. Oon tullu siihen tulokseen, että siellä on lääkäreillä tapana todeta, että "vauvalla on kaikki hyvin", joten millekään ei enää sen jälkeen tehdä mitään.
    Toki se on kaikkein tärkeintä, että vauvalla on kaikki hyvin. Mutta olisi se ihan jees, että äidinkin olo ja varsinkin kovat kivut, otettaisiin jollain tavalla huomioon.
    Mutta nyt eletään näin nämä viimeiset viikot. :)

    VastaaPoista
  7. Mua jotenkin ärsyttää se, että pistetään ihminen, jolla tiedetään olevan kipuja ihan turhaan reissaamaan edes takas ja vielä paikan päällä istutetaan monta tuntia... Ja mä kuljen bussilla joka paikkaan, eikä sairaala ihan naapurissa ole.
    Jos se on joku sairaaloiden oma juttu? ;)

    Mutta tästä taas viisastuneena - eipähän tartte kolmatta kertaa mennä :D

    VastaaPoista
  8. Mulle annettiin maanantaina mahdollisuus jäädä... Ja sekin tavalla "jää tänne ja saat kipulääkettä, me kattellaan miten se toimii" tai "mee kotiin, ota ne samat lääkkeet ja kattele, miten ne toimii". Niin valitettavasti sairaalakammoinen minäni valkkaa kyllä sen kotiinlähdön, jos periaate on sama.
    Eilen mulle sanottiin, ettei heillä ole mitään syytä ottaa osastolle, kun kivun aiheuttajaa ei tiedetä. Jollen mä itse ihan välttämättä sinne halua...Ja kyllä olin sen 5h istuskelemisen jälkeen niin k ottassa, että lähdin mielummin kotiin kiukuttelemaan :D

    Tiedän, että multa puuttuu näissä sairaala-asioissa se "nyt te otatte mut tänne ja selvitätte tän" asenne ja se johtuu siitä sairaalakammosta. Mulle ei sais antaa sitä kotiinlähdön mahdollisuutta.

    M hoitaa tällä hetkellä Linaa ja mä kiukuttelen yksinäni :D

    VastaaPoista
  9. Toi on vaikee kun ite liukenee paikalta pois vaikka just pitäis ollakkin niin että asia nyt selvitettävä ja hoidettava kuntoon! Mutta hyvä että M hoitaa Linan ja saat kiukutella rauhassa ja potea oloja! Mutta tarkkaan seuraat oloa, voi olla hyvinkin että mahakipu on ensi oire jostakin joten hyvä on lähteä takaisin jos lisää oireita tulee tai olo huononee. Toivottavasti tuo lapsukainen haluaisi ulos heti kun rv 37 ( tai jo rv 36, suurin osa tosi skarppeja vauvoja) on täynnä ellei sun olo jostain kumman syystä helpotu... Mitä lääkettä sait silloin kotiin? Toivon mukaan edes jotain panadolia vahvempaa! :D

    VastaaPoista
  10. Litalginia, sitä mulla oli jo kaapissa entuudestaan Linan odotusajalta. Ei vaan tällä kertaa toimi tähän kipuun.

    Onneksi M otti nyt isyyslomaa Linasta (pitämättömiä), niin ei tartte itse stressata joka päivä, että kuka pääsis meitä tänne jeesaileen, jos apuja kaipaillaan.
    Ei enää kauaa jäljellä, niin Ellukin on jo mahasta pois..!

    VastaaPoista
  11. Millaisia ne sun vatsakivut on? Missä ne tuntuu?

    VastaaPoista
  12. Kipu on ihan koko vatsalla. Eli ei mitenkään spesifissä kohdassa, ei alavatsalla, ei ylävatsalla - koko vatsa on kipeä.
    Kipu on jatkuvaa, ei mene pois. Eli ei ole aaltoilevaa, kramppimaista tai viiltelevää. Todella vaikea kuvailla, miltä se tuntuu.
    Joskus sattuu enemmän, mutta kipu ei missään vaiheessa mene kokonaan pois. Myöskin supistuskipu tuntuu kivun läpi erilaisena kipuna, omana kipunaan.

    VastaaPoista
  13. No, ymmärrän kyllä :( Kaikkein pahinta on se, jos ei oteta tosissaan kipuja ja vaivoja, vaikkei niille edes voisi tehdä mitään, mutta vähättely ei tunnu kivalta. Tsemppiä loppuun!

    VastaaPoista
  14. Onko sun vatsaa ultrattu? En nyt tarkoita itse vauvaa, vaan elimiä?
    Mullahan oli paha hydronefroosi ekassa raskaudessa ja uusi toisessa. Aluksi menin kipujen kanssa ihan normipäivystykseen, josta tokalla kerralla kirjoitettiin lähete ylävatsan ultraan. Menin sinne siis heti. Syy järkkyihin kipuihin oli siis munuaisissa, joka huomattiin heti ultrauksessa.
    Jos vielä täytyy mennä, niin pyydä/vaadi tuota mahdollisuutta.

    VastaaPoista
  15. Ei tässä raskaudessa ollenkaan.
    Mulla lääkäri "koputteli" yläselän, josko olisi ollut munuaisissa kipua, muttei ollut.

    Tuskin enää tässä käyn päivystyksellisenä äippäpolilla, toivottavasti ainakaan. Ajattelin seuraavaksi vain synnyttää :D

    VastaaPoista