Rv 4+0 - 6+2

Olen pistänyt ylös ajatuksiani alkuraskaudestani teille.

Olimme mieheni kanssa päättäneet yrittää lasta kolme kuukautta, sillä meillä on ensi syksynä hääjuhla, enkä tahdo sillon olla raskaana, ainakaan viimeisilläni. Tämä ihan senkin takia, että Linan odotusaika oli minulle niin vaikeaa, etten halunnut ottaa sitä riskiä, etten pysty kävelemään itse alttarille. Ei mikään unelmakuva häistä..
Raskauduin toisella yrityskerralla.
Tämä oli meille molemmille suuuuuri yllätys. Linaa yritimme yhdeksän kuukautta ja olimme todellakin varautuneet siihen, että nämä kolme kuukautta menevät ohi ja jatkamme yritystä sitten ensi kesänä. 

Tässä hieman raskausoireita ja tunnelmia:

Nelisen päivää ennen plussaamista tunsin olevani hyvin, hyvin väsynyt.  Olisin voinut nukkua 23h vuorokaudessa. Ajattelin sen ensin johtuvan syksystä ja pimeydestä, mutta takaraivossa piili ajatus raskaudesta.
En uskaltanut sanoa miehelle asiasta edes ääneen, sillä minusta tuntui tyhmältä puhua mahdollisesta raskaudesta.  


Rv 4+0 tein aamuyöstä raskaustestin. Heräsin syöttämään Linaa ja muistin kaapissa olevan Apteekin Raskaustestin. En ollut edes ajatellut tekeväni sitä, sillä olin niin varma, että menkat alkavat kuitenkin. Mutta kun olin hereillä, niin päätin testata. Hyvin, hyvin varmana siitä, että saan tuijotella yhtä viivaa ja palata nukkumaan sen jälkeen.
Tein testin, pesin kädet ja kävin keittiössä juomassa. Melkein unohdin jo testin olemassaolon, kunnes palasin takaisin vessaan. Aluksi testiin piirtyi vain se yksi viiva ja olin jo heittämässä testiä roskiin, kunnes katsoin sitä hieman tarkemmin. Kääntelin, vääntelin, siristin silmiä ja peilailin sitä valoa vasten - hitto, siinä olikin kaksi vivaa?!
Reilu vuosi sitten tein Linasta positiivisen testin samalla tavalla, keskellä yötä, enkä nyt olisi millään halunnut herättää tälläkin kertaa nukkuvaa miestä, joka ei tajua viivoista mitään siihen kellon aikaan. Mutta kun olin viivoja tuijotellut oman aikani, enkä uskonut silmiäni, niin minun oli pakko herättää mies varmistamaan, että siinä tosiaan oli kaksi viivaa.
Mies nousi, katsoi viivoja ja totesi, että olen raskaana.
Kumpikaan meistä ei nukkunut loppuyönä silmäystäkään.


Tein loppujen lopuksi ensimmäisen viikon aikana kolme eri testiä, sillä olin todella epäuskoinen. Ja ällöttävästi jopa säästin niitä vajaa viikon verran lipaston päällä, jotta sain todeta päivittäin monta kertaa, että kaksi viivaa niissä testeissä todellakin on.. 


Rv 4+3 varasin ajan yksityiselle varhaisultraan. Viime vuoden kesän kohdunulkoinen kummittelee painajaisena mielessä ja haluan varmistaa, että raskaus on oikeassa paikassa. Aika on 29.10, rv 6+1.  

Rv 4+5 kuvioon tuli mukaan ällötys ja herkkyys hajuille. Erityisesti mieheni deodorantti ja hänen tupakointinsa tekee pahaa.
Lisäksi pissalla saa käydä 5min välein... 

Rv 5+0 olo on jo herätessä aivan kamala. Ällö-oloa löytyy ja sitä voisi jakaa hieman muillekin.. Väsymys on koko päivänä entistäkin pahempi. Olisin voinut nukkua koko päivän - samalla olisi varmaan pahoinvointikin helpannut.
Onneksi isimies on juuri jäänyt kolmen viikon isyyslomalle ja saan ottaa hiukan rennommin. Pelastus. 

Rv 5+2 nuudeleita ja paahdettua sipulia <3  Älkää kysykö....

Rv 5+6 aamu alkoi väsyneesti, mutta hyväntuulisesti. Kunnes...... Lina väänsi kakat ja mies kävi tupakilla + keitti kahvia.  -.- 

Rv 6+0 tää on oikeasti ihan järkyttävää... Mulla tulee oksennus kurkkuun, kun haistan itseni :D 
Olen häärinyt ja siivoillut koko aamun ja sitten pysähdyin nukutamaan Linaa ja vahingossa haistoin itseäni. Enkä edes oikeasti haise pahalle, mutta.... Tää on jo naurettavaa :D 

Rv 6+1 meillä oli varhaisultra. Ultrassa kaikki hyvin, vaikkakin sintti  sai mitoikseen hiukan vähemmän kuin kuukautisten mukaan olisi. Tämä tosin on täysin normaalia. 

Rv 6+2 mies oli niin ihana, että sanoi jo eilen illalla, että hän hoitaa Linan yösyöttämiset täysin, kokonaan yksin, jotta mä saan nukkua - ihanaa! JA vielä amulla hän antoi mulle luvan nukkua pari extratuntia... Nyt on huomattavasti virkeempi olo, vaikkakin hieman tokkurainen. 

Tästä eteenpäin te tiedättekin raskaudestani ja aion siitä kirjoitella blogin puolella enemmänkin. Tosin omien voimien mukaan - olen usein toooodella poikki. 
Tämä uutinen on myös syy siihen, että laihdutuspostaukset jäivät siihen tasan yhteen. Ensi vuonna sitten uudestaan sitä :D

Itse toivon helpompaa raskautta kuin mitä Linaa odottaessa oli, mutta se otetaan vastaan, mitä tulee. Vielä toistaiseksi olo on ollut hieman iisimpi, mutta viikkojakin on vasta kasassa niin vähän.
Olen superonnellinen! Koko meidän perhe on! 

On myös ihanaa jakaa tämä odotusaika alusta asti teidän kanssa! 

13 kommenttia

  1. Miulla on vielkin säästössä raskaustesti;D

    VastaaPoista
  2. Haaaha, eikää :D Mä kehtasin säilyttää vaan viikon, sit mies alko jo "hienovarasesti" vinkkaan, et voisko ne pissatikut heittää jo meneen :D

    VastaaPoista
  3. Blogissani on haaste sinulle; http://onnenipisaroita.blogspot.fi/ :)

    VastaaPoista
  4. Onnea kovasti! Ihania uutisia:)

    VastaaPoista
  5. Voi hurjaa mitä uutisia täällä!! Paljon onnea! :)

    VastaaPoista