Ilman särkylääkkeitä

Käväsin vajaat kaksi viikkoa sitten poistattamassa Tyksissä viimeisetkin kaksi viisaudenhammastani. Ei mikään jokaisen ihmisen unelmatapahtuma, mutta tällä kertaa vastaan sattui mieslääkäri, joka todellakin puudutti kunnolla, enkä tuntenut kipua ollenkaan. En, vaikka hänen piti porata alaviisurini halki, jotta sen olisi saanut pois. 

Ainoa ongelma, mikä viisureiden poistosta jäi, on leukani. 
Minulla on tapaturmaisesti (lue: perheväkivallan seurauksena) mennyt leukaluun nivelten välilevy pois paikoiltaan, joka tarkoittaa siis käytännössä sitä, että leukani lonksuu ja naksuu, en kykene syömään purkkaa tai muita vastaavia ruokia, joita pitää jauhaa kauan ja kunnolla. Ennen jopa puhuessani leuka naksui niin, että puhetoverini saattoi sen kuulla. Mieheni mielestä erittäin epämukavaa :D 
Nyt, kun viisurit poistettiin juuri tämän leukanivelen puolelta, niin leuka ei siitä tietenkään kovastikaan pitänyt. Ensimmäiset 6 päivää poiston jälkeen suuni pysyi kiinni. Oikeasti. Sain suuta auki niin, että hampaiden väliin jäi 1,5cm, josta väkisin tungin lusikalla ruokaa suuhun. 
Sitten eräänä kauniina päivänä, kun väkisin vääntämällä sain leukani loksahtamaan taas paikoilleen. Kauhea kipu. 

En tiedä kuinka moni teistä on joskus joutunut kärsimään sellaisesta vaivasta, että leuka saattaa jäädä joko auki tai kiinni, eikä sitä saa mihinkään suuntaan... Mutta ne, joille näin on tapahtunut, tietävät, että se on kivuliasta! 

Tottahan toki kipuni helpottaisi, jos vain saisin syödä särkylääkkeitä! Jos!! 

Minullahan oli Linaa odottaessa erän maksa-arvo liian koholla ja minulta kiellettiin lopulta kokonaan mm. Panadolin käyttö. 
Viime viikolla soitin lääkärille, joka laittoi minut labraan, jotta kyseinen arvo oltaisiin kontrolloitu ja saisin kuulla, missä mennään. 
Tänään pääsin labraan saakka ja koitin saada heti tämän jälkeen soittoaikaa lääkäriin. 4.11. olisi ollut ensimmäinen aika!! 4.11!!! Se on 2 viikon päästä!! 

Kärsin päivittäisestä kivusta leuan alueella. Johtuen siitä, että jopa minunkin pitää syödä (ja puhua :D) ja leuka kipeytyy siitä erittäin paljon. En enää saa leukaa samalla tavalla "loksautettua paikoilleen" kuin ennen viisureiden poistoa, vaan leuka paukahtaa paikoilleen, jos paukahtaa, omia aikojaan kesken ruokailun. Kivuliaasti, tottahan toki. 
Kipu säteilee myös pään alueelle, joten kärsin ajoittain kovistakin pääsäryistä. Enkä pysty tällä hetkellä ottamaan mitään kipuihini. 

Onneksi terveyskeskuksen hoitaja lupasi koittaa hoitaa asian aikaisemmin kuin 2 viikon päästä. Kello kahden jälkeen minun pitäisi sitten soitella itse takaisin tk:hon ja kysellä, mitä arvo on tällä hetkellä. Jos se on ok, niin eikun Panadolia naamaan ja jos ei...... niin en tiedä mitä teen! 

Aivan ihana vaiva.

2 kommenttia

  1. hui kamala :o kauheeta oot kyllä jounut kokee :(

    VastaaPoista
  2. Onneksi se on hurjan kaukana menneisyydessä ja elämästä saa nykyyän nauttia :)
    Leukavammaisena :D

    VastaaPoista