Pari sanaa....

Kävimme aamulla siis painoarvioultrassa, jonka tarkoituksena oli saada lähete TYKSiin synnytyksen käynnistykseen. Raskausviikkoja minulla on tänään 36+6. 
Periaatteessa tavoite täyttyi - saimme lähetteen (rv 38). 
Muu koko käynnissä olikin sitten aivan suoraan sanottuna perseestä. 

Olen joutunut käymään tämän raskauden aikana ylimääräisellä lääkärikäynnillä yhteensä 13 kertaa. Osastolla olen ollut kolme kertaa, jolloin olen myös nähnyt erilaisia lääkäreitä. Joten sanotaan, että olen tämän raskauden aikana nähnyt noin 20 eri lääkäriä, eri toimintatapoja, ajatuksia ja käytäntöjä. Olen pettynyt muutamaan otteeseen, saanut kurjaa kohtelua ja minua ei ole kuunneltu. Mutta tämän aamuinen käynti oli täysin ylitse muiden - vaikka minulle vakuutettiin, että lääkäri on erittäin mukava ja ymmärtäväinen. Olen ilmeisesti puhunut väärästä henkilöstä. 

Lääkäri keskittyi täysin vain ja ainoastaan painoarvioon, minkä sinänsä ymmärrän, olihan se pääsyy käyntiimme. Mutta hän alkoi jo heti kättelyssä puhumaan kesällä kohdunulkoiseen raskauteen saamastani metotreksaattihoidosta ja väittelemään kanssani siitä, mikä sen jälkeinen varoaika on... Ei kuulunut käyntiin millään tavalla. Tuli jo siinä vaiheessa "mitä ihmettä" -olo. 

Tämän jälkeen hän valitti kuinka olin perunut eilisen pelkopoliaikani, eikä siinä(kään) vaiheessa hetkeuttanut korvaansa sille, että selitin peruneeni ajan kipujen vuoksi - en yksinkertaisesti pysty lähtemään bussilla niin kauas. 
  
Kohdunsuun tilanteen tutkiessaan hän käytti todella ronskia voimaa ja jollain kumman tavalla kohdunsuu olikin yhtäkkiä "juuri ja juuri sormelle auki, kiinteä ja 3cm" vaikka kaksi viikkoa sitten tilanne oli "hyvin sormelle auki, pehmeä ja 1,5cm". Ehkä se on sitten mennyt kiinni ja kiinteytynyt tässä välissä. Lantion lääkäri tutki mielestäni todella pikaiseen ja totesi vain sen jälkeen, että "on sieltä ennenkin vauva mahtunut". No sehän on sitten oikein hyvä kriteeri. 
Ultran hän teki nopeaa ja äkkiä nappasi pakolliset mitat painoarviota varten. 

BM 91
AC 367
FL 72
Painoarvio 3700g

"Hyvin tyypillinen diabetesvauva." 

Koko raskauden ajan minulla on ollut sokeriarvot täysin normaalit, paitsi tietty sokerirasituksessa minulla oli 2. arvo lievästi koholla, jonka perusteella minulla todettiin GDM. En ole ottanut stressiä syömisestäni, enkä ole mitään sen erityisemmin vältellyt, sillä arvot ovat kotona olleet täydellisiä, välillä jopa hieman matalia. 
Koon tiesin jo etukäteen olevan iso, sillä olenhan synnyttänyt kaksi isoa vauvaa jo aikaisemmin. Ja mitä nyt yhtään tiedän, niin jokainen tuleva lapsi on edellistä isompi. Tein mitä tein. 

Eipä se mitään, lääkäri oli todennut vauvan isoksi ja that's it. Saatuani housut takaisin jalkaan otinkin sitten puheeksi käyntini tärkeimmän osa-alueen (omasta mielestäni), eli käynnistyksen ajankohdan. 
Olen itse itkenyt viikon putkeen joka päivä kovenevia kipuja, purrut hammasta ja odottanut tätä päivää, kun kuuta nousevaa. 20 viikkoa takana kipulääkkeitä ja kipua. Terveydenhoitajan kannustuksella, joka oli aivan varma, että pääsen tällä viikolla synnyttämään. En ole lähtenyt osastolle, vaan päättänyt jaksaa olla kotona, vaikka välillä se on ollut todella vaikeaa ja hermoja raastavaa. 
Joten kerroin lääkärille kiputilanteeni, sen, että olen ollut jo kolmesti osastolla kivun vuoksi ja sen, että kivut pahenevat päivittäin, estävät minulta kaikenlaisen normaalin elämän ja uuvuttavat minut täysin. 

"Painoarvion vuoksi tehdyt käynnistykset käynnistetään viikolla rv 38."

Lääkäri ei siis kuunnellut mitä sanoin. Selitin kyyneleet valuen lisää siitä kuinka joudun ottamaan särkylääkkeitä edes päästäkseni suihkuun - jossa istun suihkuttelun ajan. Miten en pysty liikkumaan huoneesta toiseen, miten en pääse ulos tai kuinka jokainen asento tuottaa kipua. Minulla ei ole ollut normaalia elämää viimeiseen kolmeen kuukauteen ja viimeisen 1,5 kuukautta olen viettänyt pääosin sängyssä. 

"Se voi olla, että tunnet kivut ylitsepääsemättöminä ja todellista kivuliaampina. Se täytyy kestää. Ei se helppoa ole vauvan syntymänkään jälkeen. Kannattaisiko puhua psykologille, kun sinulla ei selvästikään ole voimavaroja käsitellä näitä asioita?"

MITÄ? 

Tämän jälkeen kiitin, keräsin tavarani ja lähdin.
En ole koskaan tuntenut itseäni näin nöyryytetyksi tai koskaan kukaan ei ole niin huonosti minua kuunnellut. Mieheni koitti selittää lääkärille myös kuinka vaikeaa minulla on, eikä minulla ole minkäänlaista elämää ym. Mutta tosiaan, kaikkihan on pääni sisällä ja tarvitsen psykologia. 

Kivut ovat käynnin jälkeen taas kasvaneet, mitä odotinkin, kun jouduin liikkumaan niinkin pitkälle. 
Sovin äitini kanssa, että hän vie minut illalla äitiyspolin päivystykseen, kun saa auton käyttöönsä. Enää en kotona kärvistele, kun siihen ei ole tarvettakaan

Pahoittelen kielenkäyttöäni, mutta vittu mitä paskaa!  

10 kommenttia

  1. Ääää!! Mikä v*ttu noita lääkäreitä vaivaaa!!!!! Voi kun tietäisinkin tuskasi täysin. :( toivotaan että tuo piina loppuu pian! Jaksuja <3

    VastaaPoista
  2. Sanos muuta.. Ei hajuakaan, mikä tämän yksilön ongelma oli. Kaikenlaisia sitä saakin vastaansa.

    Päätin nyt, että menen illalla TYKSiin, siellä he kuitenkin tuntevat minut ja kipuni, joten siellä osataan suhtautua asiaan eri tavalla. (Viimeksi siellä luvattiin käynnistys viikolle 37.)

    Eikä siinä viikon lisäodotuksessakaan mitään ongelmaa sinänsä ole, mutta lääkäri ei kyllä todellakaan osannut kuunnella tai ottaa huomioon minua. Jäi todella paha mieli, kun lääkäri sanoo, että minun pitäisi puhua psykologille, kun en osaa käsitellä kipuani. En tiedä mitä se edes tarkoittaa, mutta mielestäni olen käsitellyt tätä asiaa ja kuka tahansa alkaisi 20 viikon jälkeen menettämään otetta positiivisesta ajattelutavasta...

    VastaaPoista
  3. Aikamoinen mulkku on siellä osunut kohdalle ! Tsemiä, iltaan ! Toivottavasti siellä saat asianmukaista kohtelua. Voimia viime metreille, palkinto häämöttää <3

    VastaaPoista
  4. No lääkärihän on nimenomaan ollut nöyryyttävä! Itse oon joskus aiemmin vähemmästäkin kirjoittanut palautteita sairaanhoitopiirille täällä päin, kun ei tuolla tavoin pitäisi ketään kohdella, jos sulla tai jollain tutulla ois voimia niin yleensä ne löytyy netistä valmiina. Joutuispahan selitelee esimiehelle sanojaan... mut tsemppiä, toivottavasti asiat ratkee pian parhain päin <3.

    VastaaPoista
  5. Voi että on ollu inhottava lääkäri!! :(( Pistää vihaksi tollainen... Kovasti jaksamista sinne! <3

    VastaaPoista
  6. Onpa ollut kurjaa :/

    Tulin kurkkaamaan blogiasi tänään ekaa kertaa ja taidetaan olla täysin samoilla raskausviikoilla jos sulla LA 9.5? :)

    Tsemppiä loppuraskauteen, pysyn varmasti blogisi linjoilla ;)

    -Pörrösukka RV37+0 -

    VastaaPoista
  7. Tänä aamuna kirjoitin pitkän kirjeen kyseiselle lääkärille, jonka aion lähettää myös hänen esimiehelleen.
    Katselin netistä, että pystyn tekemään ns. muistutuksen, jos haluan valittaa saamastani kohtelusta, mutta paperi pitäisi tulostaa, eikä minulla ole tulostinta. :/

    VastaaPoista
  8. Tervetuloa joukkoon!! Mukavaa, että olet eksynyt tänne :)

    Jäi kyllä erittäin paha maku suuhun käynnin jälkeen... Onneksi ei enää tarvitse toiste sinne mennä.

    Kyllä, laskettu aikani on 9.5!! :D Hauska "tavata" toinen täysin samoilla viikoilla menevä! Itselläni tosin on enää tasan viikko jäljellä (sain juuri kutsukirjeen käynnistykseen).

    Oikein paljon tsemppiä ja jaksamista sinulle viimeisten viikkojen kanssa!! :)

    VastaaPoista